Vaarallinen verenimijä vaanii ulkoilevaa kansaa
22.04.2009 7:05
Armi Suojanen
Virustutkija Antti Vaheri (vas.) ja lääkäri Janne Castrén näyttävät miten pieni vaarallinen punkki on. (Kuvaaja: Armi Suojanen)
Karhua ja sutta on aivan turha pelätä, sillä ne väistävät ihmistä. Todellinen uhka luonnossa liikkuville ihmisille on pikkuruinen punkki, joka tarttuu ihmiseen ja imee pari pisaraa verta kehittyäkseen.
Verenhukkaa ei tarvitse pelätä, mutta huonolla tuurilla punkki kantaa bakteeria tai virusta ja tartuttaa ulkoilijaan borrelioosin eli Lymen taudin tai puutiaisaivokuumeen eli Kumlingenin taudin (TBE).
–Punkki on Suomen vaarallisin eläin, virustutkija, professori Antti Vaheri letkauttaa, mutta tarkoittaa mitä sanoo.
Hän ei halua lietsoa paniikkia, vaan toivoo ihmisten ottavan punkit vakavasti ja huomioivan punkkivaaran ulkoillessaan.
Bakteerin aiheuttama borrelioosi ei tartu heti, kun punkki tökkää sahalaitaisen imukärsänsä ihmisen ihon läpi. Tartunnan saaminen kestää vuokauden tai kaksi, joten punkin nopea irrottaminen voi estää sairastumisen.
Bakteeritautiin ei toistaiseksi ole rokotetta, mutta se paranee antibiooteilla. Hoitamaton borrelioosi voi kuitenkin aiheuttaa nivel-, hermosto- ja sydänoireita.
Borrelioosia vaarallisempi ja harvinaisempi viruksen aiheuttama puutiaisaivokuume tarttuu saman tien punkin purtua eikä siltä suojaa muu kuin rokote.
–Puutiaisaivokuumeen saaneista kolmannes sairastuu vakavasti ja saa pysyviä haittoja, kuten neurologisia tai psykiatrisia jälkioireita, Vaheri varoittaa.
Kumlingenin tauti voi johtaa esimerkiksi hengityshalvaukseen ja liikuntakyvyn menetykseen. Yksi kuolemantapauskin on tilastoitu.
Kaikki punkit eivät ole vaarallisia. Aiheellista pelkoa kylvävät vain ne, jotka kantavat bakteeria tai virusta, mutta sitä ei päälle päin näe.
Viruseristyksen perusteella on laskettu, että Helsingin saarten ja puistojen punkeista 20–55 prosentilla on borrelioosia aiheuttava bakteeri.
–Seurasaaressa joka toinen punkki kantaa bakteeria, Vaheri tarkentaa.
Puutiaiskuumetta aiheuttavaa virusta on löydetty erityisesti rannikkoseuduilta ja Ahvenanmaalta, mutta punkit lisääntyvät ja leviävät vauhdilla, kun ilmasto lämpenee. Ötökät aktivoituvat, kun lämpötila on vähintään viiden asteen tuntumassa.
–Virustautia löydettiin viime vuonna jo Varkaudesta ja Pohjois-Suomesta Simosta, Vaheri valaisee.
–Vain pysyttelemällä sisätiloissa kerrostaloasunnossa voi välttää punkit, sanoo vastaava lääkäri Janne Castrén Saaristolääkärit Oy:stä, jonka punkkibussi kiertää rokottamassa halukkaita koko kevään ja alkukesän.
Suomessa ilmoitettiin viime vuonna yhteensä noin 1300 borrelioosin tartuntatapausta. Castrén ja Vaheri ovat varmoja, että tapauksia oli kolmisen kertaa enemmän, sillä kaikkia tartuntoja ei raportoida eikä borrelioosia aina edes tunnisteta.
Puutiaisaivokuumeen saa vuosittain noin parikymmentä ihmistä.
Punkeilta voi suojautua muun muassa pitkähihaisilla ja -lahkeisilla vaatteilla. Mutta jos punkki kuitenkin pääsee lähikontaktiin iholle, siitä on parasta yrittää ripeästi, mutta rauhallisesti eroon punkkipinseteillä tai -pihdeillä.
Punkin löytämiseksi Castrénilla on hyvä vinkki:
–Apinatekniikka toimii, Castrén neuvoo ja selittää, että siinä perheenjäsenet tekevät toisilleen punkkisyynin aamuin illoin.
Hän muistuttaa, että lemmikkejä ei pidä päästää sänkyyn tai sohvalle, koska niiden turkissa punkit matkustavat luonnosta sisälle.
Lisätietoa netissä mm. osoitteissa punkkiklinikka.fi ja punkki.net. Punkkibussi: saaristolaakarit.fi/aikataulut.
