Jorma Yrjölä löysi Galápagos-saarten ihmeellisen luonnon
06.02.2010 12:05
Heikki Merihaara
Jorma Yrjölän kuvaama maaiguaani elää vain Galápagoksella. Kuvaajan mielestä eläin on voinut olla vaikuttimena, kun elokuvateollisuus on hakenut ulkomuotoa kauhu- ja scifi-elokuvien hahmoille. (Kuvaaja: Jorma Yrjölä)
Evoluutioteorian syntysijojen eli Galápagossaarten eläimet, kasvit ja maisemat ovat kiinnostaneet toimittaja Jorma Yrjölää lapsuusvuosista asti. Joulukuussa 2007 Yrjölän haave toteutui. Hän lähti luontokuvaajien ryhmän mukana matkaan. Joukko pääsi lähelle saarta risteilyaluksella, josta oli venekuljetus maihin.
–Luonnon karu olemus yllätti. Ennestään tiesin, että saari on hyvin suojeltu. Ryhmä sai kulkea vain merkittyjä polkuja pitkin. Päivää varten kullekin sallittiin vain litra vettä, vaikka päiväntasaajan aurinko porotti kuumasti. Herkästi haavoittuvaan maaperään ei saanut virtsata, joten tarpeilleen piti palata risteilyalukselle.
Vaikuttavimpina eläiminä Yrjölä piti yli metrin korkuisia jättiläiskilpikonnia, jotka painavat jopa 250 kiloa. Iguaanit näyttivät myös hurjilta; Yrjölän mielestä iguaanit ovat hyvin voineet antaa esikuvan tieteiselokuvien kauhuhahmoille.
Yrjölän mielestä iguaanit ovat hyvin voineet antaa esikuvan tieteiselokuvien kauhuhahmoille."
Galápagoksen albatrossi, fregattilinnut ja merileijonat pääsivät Yrjölän ikuistamiksi monien muiden eläinten tavoin.
Matka oli Yrjölän mielestä hyvin onnistunut, vaikka Tyynenmeren voimakasta keinumista pitikin kompensoida pahoinvointilääkkeillä.
Kaikkiaan Yrjölä kuvasi saarilla noin 3000 digikuvaa. Näistä hän on valinnut 35 otosta näyttelyyn. Valintatyö vei noin viikon. Kuvista Yrjölä on teettänyt 30 x 40 senttimetrin kokoiset vedokset. Kuvauskohteiden ja -tilanteiden taustoihin voi tutustua sekä taulujen kuvatekstien että käsiohjelman avulla.
–Kuvissani on mukana dramatiikkaa ja erikoisuuden tavoittelua. Eläimet olivat verrattain kesyjä, joten niitä pääsi kuvaamaan läheltä. Tämä välittyy myös kuvieni katsojille.
Galápagossaarten kuvausmatka täytti paitsi poikavuosien tavoitteen, myös monia muita päämääriä. Yrjölä halusi juhlistaa matkalla Charles Darwinin evoluutioteorian 150-vuotista historiaa sekä sitä, että Darwinin syntymästä tuli viime vuonna kuluneeksi 200 vuotta.
–Luontokuvat näyttävät, kuinka ihminen on saavuttanut maapallon kaukaisimmatkin kolkat. Toivon, että me ihmiset arvostaisimme upeaa luontoa ja säilyttäisimme sen tuleville sukupolville, Yrjölä sanoo.
Galápagossaarten ihmeellinen luonto – Jorma Yrjölän valokuvia kirjasto Omenassa (Piispansilta 11 S 10) 13.2. asti. Vapaa pääsy.
