Kahden kulttuuriin taituri
05.02.2010 12:05
Armi Suojanen
Natalia Halme on toiminut joidenkin miehensä Viktor Belousovin tekemien maahanmuuttajadokumenttien taustatoimittajana Ylen nyt jo lopetetussa Basaari-sarjassa. Nykyisin Halme opettaa venäjää yrityksissä. – Töitä saisi olla enemmän, hän toivoo. (Kuvaaja: Armi Suojanen)
–Ei, ei, ei, Natalia Halme pudistelee päätään ja nauraa.
Esittelen hänelle tekokarvahattuani, jonka uskon harhauttavan ihmisiä luulemaan, että olen venäläinen isoäiti.
–Oletko nähnyt jollakin venäläisellä tuollaisen hatun, matinkyläläinen kieltenopettaja kysyy pilke silmäkulmassa.
Tuota, tuota...
–Venäläisillä on aitoa turkista!
Hän ei usko , että venäläiset luulisivat minua venäläiseksi hatun vuoksi. Jos luulevat, se johtuu ennemmin siitä, että kasvonpiirteeni kuulemma muistuttavat venäläistä. Paljastan, että äitini suvusta löytyy latvialais-puolalaista verta.
–No niin! huudahtaa Halme, jonka nyt jo edesmennyt isä oli suomalainen.
Mutta sille ei Halmekaan voi mitään, että kantasuomalaiset kompastuvat tekokarvalakkiin. Suomalainen nainen tarjosi minulle hiljattain venäjänkielistä käyntikortti-mainoslappusta. Monilla valtaväestön kuuluvalla ihmisellä vain on tiettyjä stereotypioita venäläisistä ja siihen kuuluu muun muassa se karvalakki.
Halme vahvistaa todeksi sen käsityksen, että venäläiset naiset tykkäävät liikkua huoliteltuina. Tukka ja kynnet on laitettu ja korkokenkien jatkeena olevat sääret on ajeltu.
–Ja aina on huulipunaa, Halme lisää.
Juuri näin oli laittautunut eräs nainen espoolaisen kaupan hedelmätiskillä kymmenisen vuotta sitten ja Halme meni halpaan. Hän luuli naista venäläiseksi ja kävi juttusille, tosin englanniksi.
–Paljastui, että nainen oli turkkilainen, joka oli käymässä täällä suomalaisen ystävättärensä luona. Juttelimme pitkään hedelmistä ja vihanneksista, joita meidän mielestämme myydään Suomessa raakoina.
Sitten turkkilaisnainen pyysi Halmetta mukaansa ystävättären luo teelle. Teetä juotiin pitkään ja juttua riitti seuraavaksikin päiväksi. Niin Halme ja hänen lentäjämiehensä Viktor Belousov saivat suomalaisen ystäväperheen turkkilaisen naisen välityksellä.
Halme on päässyt hyvin sisään suomalaiseen mentaliteettiin neljäntoista Suomi-vuoden aikana.
–Suomalaiset naiset eivät ole vaatteiden orjia. Se on hyvä. Venäläiset naiset näkevät vaikka nälkää kauniiden vaatteiden, saappaiden ja kenkien vuoksi.
Hän itsekin säästi opiskeluaikoina kaksi vuotta saadakseen Jugoslaviassa tehdyt, korkeakorkoiset saapikkaat. Ne olivat Neuvostoliitossa muotia. Nyt hän jo nauraa sille.
Halme osaa saksan- ja englanninkielen lisäksi useita muitakin kieliä. Lentäjämiehen työn vuoksi he asuivat useissa maissa, kuten Unkarissa, ennen kuin päättivät muuttaa pysyvästi Suomeen.
–Täällä olivat jo veljeni ja serkkuni.
