Ota kantaa!

Lähiruoka kiinnostaa yhä useampaa kaupunkilaista

–Valitsen luomua ja lähiruokaa aina kun sitä on saatavilla. Se on eettistä ja ekologista, Kauniaisissa asuva Mai Niemi sanoo.Samaa mieltä Mai Niemen kanssa on nopeasti kasvava joukko pääkaupunkiseudulla. Eri puolilla pääkaupunkiseutua toimii myös ru... Lue lisää »


 

Ulkoilupäiväkodin lapset ovat metsässä kotonaan

29.10.2009 14:45

Laura Pohjanpalo

Luonnossa kotonaan Salamaja -päiväkodin lapset ulkoilevat jokaisena päiväkotipäivänä kolmesta neljään tuntia, säässä kuin säässä.

Vuonna 2002 perustettu 15 lapsen Salamaja on yksi Suomen viidestä Luonnossa kotonaan -pedagogiikan päiväkodeista.

Yksityinen päiväkoti sijaitsee Nöykkiössä, idyllisessä puutalossa. Ulos lähdetään kahdesti päivässä, aamu- ja iltapäivällä.

Lastentarhanopettaja Jonna Lehessalon mukaan lapset ovat suorastaan riippuvaisia ulkoilmasta.

–Ensimmäiset alkavat jo yhdeksältä aamulla kysellä, että milloin lähdetään ulos.

Päiväkoti retkeilee usein Sammalvuoressa sekä toisinaan Eestinlaakson puolella. Metsään lähdetään siistissä jonossa lastentarhanopettajan perässä. Lapset kulkevat jalkakäytävän sisäreunaa ja pysähtyvät kiltisti aina ennen suojatietä. Vasta metsän reunaan saavuttaessa jono repeää, kun lapset pinkaisevat tutulle metsäpolulle. Reitti on jokaiselle tuttu.

Jokaisella lapsella on selässään reppu, jossa kulkevat vesipullo, istuinalusta, ruokakippo, lusikka ja haarukka. Talviaikana lapsille on pakattu mukaan myös vaihtokäsineet ruokailua varten.

Leluja metsään ei viedä, eivätkä lapset niitä kaipaakaan.

–Lapset osaavat käyttää mielikuvitustaan ja keksivät täällä omat leikkinsä ja lelunsa, lähihoitaja Anneli Juuti kertoo.

Ulkoilu on jätetty väliin kuuden vuoden aikana vain kerran kovan pakkasen takia. Silloinkin käväistiin pikaisesti pihalla.

–Puimme lapsille ulkovaatteet ja jokainen juoksi yhden kerran päiväkotitalon ympäri, Juuti muistelee.

Hän huomauttaa, että huono sää on yleensä vain aikuisten korvien välissä.

–Lapsethan rakastavat kuraleikkejä.

Metsässä Lehessalo näyttää lapsille kuvat männystä, kuusesta ja katajasta. Lasten tehtävä on etsiä samat puut metsästä ja kerätä maasta niiden käpyjä.

Metsästä kerätään usein myös sieniä ja marjoja. Samalla opetellaan, mitkä niistä ovat syötäviä ja mitkä myrkyllisiä.

–Meidän lapset tunnistavat myös monia lintuja ja eläimiä, usein paremmin kuin vanhempansa, Juuti naurahtaa.

Lähihoitaja Sonja Peltosen mielestä runsaan ulkoilun vaikutukset näkyvät lapsissa selvästi.

–He ovat rauhallisempia, kun saavat olla vapaasti ulkona, hän sanoo.

–Meidän lapset ovat myös hirveän terveitä. Toki joku lapsi on välillä kipeänä, mutta mitään suurempia epidemioita ei täällä ole koskaan ollut, Juuti lisää.

Salamajaan olisi enemmänkin tulijoita, mutta paikat ovat tällä hetkellä täynnä. Lähialueiden lisäksi päiväkodissa on lapsia Kirkkonummelta ja Siuntiosta asti.

Päivähoidon kuukausimaksu on Salamajan lapsilla noin 280 euroa kuukaudessa. Kaupungin päiväkodissa maksu on noin 230 euroa.

–En ole kuullut, että yksikään vanhempi olisi ainakaan hinnan takia jättänyt tuomatta lastaan meille, Lehessalo toteaa.

Katso Länsiväylän kuvagalleriasta mitä lapset luontopäiväkodissa puuhaavat.

Kaikki alkoi Metsämörristä

Luonnossa kotonaan -pedagogiikan juuret ovat koulujen ja päiväkotien Metsämörri-toiminnassa. Metsämörri on satuhahmo, joka opettaa lapsia kohtelemaan luontoa ja eläimiä varoen. Hahmo voi olla mörriksi pukeutunut ihminen tai esimerkiksi käsinukke.

Metsämörri-ideologia on kehitetty Ruotsissa, samoin sen pohjalta rakennettu Luonnossa kotonaan (I ur och skur) -pedagogiikka.

Suomeen Luonnossa kotonaan -päiväkodit tulivat 1990-luvulla. Metsämörri-ohjaajina toimineet Susanna Suutarla ja Tero Mustonen tekivät aloitteen toiminnan käynnistämiseksi Suomen Ladulle, joka innostui asiasta. Luonnossa kotonaan -päiväkotitoiminta otettiin pian osaksi Suomen Ladun lasten, nuorten ja perheiden toimintaa.

Susanna Suutarla korostaa, että Suomessa on myös muita luonto- tai ulkoilupainotteisia päiväkoteja.

–Luonnossa kotonaan -päiväkodit eroavat muista siinä, että meillä on oma pedagogiikka, joka lähtee tietystä lapsikäsityksestä. Näemme, että lapsi on luonnostaan utelias, tiedonhaluinen ja sosiaalinen. Lapsella on lisäksi luontainen halu liikkua ja tutustua asioihin kokeilemalla, hän kertoo.

Lapsen kuunteleminen ja kiireetön ilmapiiri ovat myös olennainen osa toimintaa. Suutarlan mukaan luonto on lapsille erinomainen ympäristö, sillä se tarjoaa mahdollisuuden toteuttaa kaikkia näitä asioita.

Lisätietoja: suomenlatu.fi/luonnossakotonaan

Kerro kaverille

Keskustelua aiheesta


Kysymys

Oletko joutunut pyörävarkaan uhriksi?




Kolumnit

Maahanmuuton peitellyt paperit

Perussuomalaiset saavat kiittää kannatuksensa kasvusta maahanmuuttoministeri Astrid Thorsia (rkp). Maahanmuuton hallinto on kirvonnut hänen käsistään. Poliisi epäilee, että sinisilmäinen maahanmuuttopolitiikka ja hyväuskoinen hallinto peittävät alle... Lue lisää »


Blogit

Vanhoilla on rahat ja nuorilla velat

Suomalainen on rikkaimmillaan 55–64-vuotiaana. Yli 60-vuotiailla on hallussaan 55 prosenttia kaikista pankkitalletuksista. Tuossa iässä asuntolainat on yleensä jo maksettu ja velkojen osuus on olematon. Sen sijaan 25–35-vuotiaat kantavat niin asunto... Lue lisää »


Terveys

Sikainfluenssa-selvitykset jatkuvat edelleen

Vaikka sikainfluenssapandemia on virallisesti julistettu päättyneeksi, ei tautia ole vielä voitettu. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Petri Ruutu kertoo uusien sikainfluenssatapausten määrän lähteneen viime viikkoina nous... Lue lisää »


 

Aamuposti, Helsingin Uutiset, Iltalohja, Imatralainen Jyväskylän kaupunkilehti, Karkkilalainen, Keski-Uusimaa, Kuopion Kaupunkilehti, Lappeenrannan Uutiset Länsi-Uusimaa, Länsiväylä, Mäntsälän Viikkouutiset, Nurmijärven Uutiset, Seinäjoen Sanomat, Sipoon Sanomat, Tamperelainen, Turkulainen, Uusimaa, Vantaan Sanomat, Vihdin Uutiset, Viikkouutiset | Työ ja tekijät

Powered by eZ Publish