Konservatiivi luottaa radikaaliin talouteen
02.08.2009 4:00
Jari Pietiläinen
Espoossa asuu muitakin puoluejohtajia kuin perussuomalaisten Timo Soini ja Köyhien asialla -puolueen Terttu Savola. Uusin puoluetulokas on Suomen Konservatiivit, joka aikoo rekisteröityä viralliseksi puolueeksi mahdollisesti jo ensi syksynä. Puolueeksi haluavaa yhdistystä luotsaa tapiolalainen Janne Suuronen, 42.
–Suomalaisen konservatismin voi kai tiivistää hyvin kahteen ideaan: me olemme arvokonservatiiveja, jotka ajamme vähemmän valtiovetoista talouspolitiikkaa kuin vaikkapa kokoomus.
Suurosen johtama yhdistys sai virallisesti alkunsa viime keväänä, jolloin joukko samanhenkisiä kansalaisia päätti liittyä yhteen. Mukana yhdistyksessä on väkeä ympäri maan. Ensimmäisen kerran konservatiivit voivat mitata suosiotaan vuoden 2011 eduskuntavaaleissa – samoin kunnallisvaalit kiinnostavat puolueaktiiveja.
Nuorukaisena Suuronen oli mukana Kokoomuksen opiskelijajärjestö Tuhatkunnan toiminnassa, mutta enää ei Suomen suurin puolue miestä järin paljon kiinnosta.
–Nyt näyttää siltä, että kolme suurinta puoluetta eivät olennaisesti eroa toinen toisistaan. Yksikään puolue ei ole esittänyt realistisia vaihtoehtoja nykymenolle, eivät edes perussuomalaiset. Heidänkin toimintansa on enemmänkin retoriikkaa, suomii Suuronen.
Konservatiivit haluavat nostaa kunniaan suomalaisen perusperheen, jonka muodostavat isä, äiti ja lapset. Nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan Suuronen suhtautuu kriittisesti.
–Toki työperäiset maahanmuuttajat ovat tervetulleita tänne ja pieni määrä humanitaarisia pakolaisiakin. Toisaalta haluaisin kysyä ministeri Astrid Thorsilta, kuinka moneen työttömäksi jäävään maahanmuuttajaan meillä oikeasti on varaa.
Talouspolitiikka on Suurosen sydäntä lähellä, erityisesti verojen osalta. Hänen mukaansa todellinen veroremontti saataisiin aikaan, jos tuloverojen valtionosuudesta luovuttaisiin kokonaan. Hintalappu tuolle olisi kahdeksan miljardia euroa. Lisäksi yritysten yhteisöverotuksesta luopumisesta koituisi viiden miljardin potti.
–Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että esimerkiksi sosiaaliturva tai ilmainen koulutus pitäisi ajaa alas.
Yritysten yhteisöverosta luopuminen johtaisi Suurosen mukaan siihen, että yritykset voisivat investoida nykyistä enemmän – samoin työllisyys ja kansalaisten ostovoima kasvaisi.
–Kukaan ei voi todistaa, etteikö näiden kahden veron poistamisella voisi parhaimmassa tapauksessa olla jopa positiivinen vaikutus valtion budjettiin.
Myös Espoossa riittää epäkohtia, jotka voisivat konservatiivien mielestä nykyistä paremmalla tolalla. Esimerkiksi terveyskeskusten jonot ovat Suurosen mielestä täysin purettavissa, mikäli poliittista tahtoa löytyisi.
–Ei saa olla itseisarvo, että terveyspalveluiden tuottajan pitäisi olla juuri kaupunki tai julkinen yhteisö. Espoossa on runsaasti yksityisiä lääkäriasemia, joiden avulla jonoja saataisiin purettua.
–Valtion budjettiperusteiden mukaan yksi terveyskeskuskäynti maksaa yhteiskunnalle noin 65 euroa eli suurin piirtein saman verran kuin käynti yksityisellä vastaanotolla. Se ei siis ole mikään kustannuskysymys, muistuttaa Suuronen.
–Valinnanvapaus on kelle tahansa hyvin tärkeää, joten jos potilas ei pääse yhdelle vastaanotolle, silloin hän voi sopia käynnin sinne, missä vastaanottoaika löytyy. Laadun valvonta tietysti tulisi haasteeksi, mutta jokainen potilashan itse toimisi myös hoitonsa laatumittarina. Kahdesti ei huonoa hoitoa antavaan paikkaan tarvitsisi mennä.
Suuronen myöntää , että kiinnostus paikalliseen politiikkaan voi johtaa konservatiivien tulemisen myös Espoon kaupunginvaltuustoon seuraavissa kunnallisvaaleissa.
–Kaikki tietenkin riippuu kannatuksesta. Väkisin emme ryhdy pitämään liikettä yllä, mutta varmasti meillä on Espoossakin tilaus, pohtii Suuronen.
