Joukkoliikenne nousuun Helsingin seudulla
09.08.2009 12:05
SUNNUNTAIVIERAS YTV on parhaillaan tarkistamassa seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa kattamaan 14 seudun kuntaa. Uusi HLJ-suunnitelma tulee sisältämään monia, varsin perusteltuja investointeja joukkoliikenteeseen. Suunnitelman toteuttamiseksi pyritään neuvottelemaan aiesopimus valtion ja seudun kuntien kesken.
Joukkoliikenneinvestoinnit, erityisesti ratahankkeet ovat investointina kalliita, jolloin ne lykkääntyvät vuodesta toiseen. Vaikka ne ovat investointeina suuria, ne säästävät joukkoliikenteen käyttökustannuksia ja ovat täysin välttämättömiä ympäristösyistä.
Investointien rahoittamiseksi valtion on syytä osallistua merkittävällä osuudella ja etupainotteisesti seudun liikennehankkeisiin. Seudun kaupunkien tulee myös omalta osaltaan huolehtia riittävästä rahoitusosuudesta. Mutta mikä sitten neuvoksi, jos valtion tai kaupunkien budjeteista ei riittävää rahoitusta löydy?
Nykyisin tontin myyntitulot menevät kaupunkien budjetteihin kohdistumatta kunnallistekniikan rahoittamiseen. Maankäyttösopimusten tulot sen sijaan ohjautuvat paremmin kunnallistekniikkaan, mutta rahat kuluvat suunniteltavan alueen katuverkkoon. Suuriin liikennehankkeisiin ei tätä sopimusrahaa kerry.
Seudun kuntien tulisikin yhdessä perustaa infrarahasto isojen liikennehankkeiden vauhdittamiseksi. Rahastoon kerättäisiin kaikista maankäyttösopimuksista sekä tontin luovutustuloista tietty prosenttiosuus. Varat olisivat sitten kaupunkien osuutta valtion budjettirahoituksella tehtäviin liikennehankkeisiin.
Myös kiinteistöveron kohonnutta tuottoa voitaisiin käyttää entistä enemmän HLJ:n rahoittamiseksi.
Liikenne- ja viestintäministeriö on vastikään selvittänyt ruuhkamaksujen yhteiskunnallisia ja liikenteellisiä vaikutuksia Helsingin seudulla. Selvitys osoittaa kiistatta ruuhkamaksujen vaikutusten olevan positiivisia seudulle. Väylät eivät ruuhkautuisi tulevaisuudessa ja työmatkaliikenteen matka-ajat lyhenisivät. Selvitys osoittaa myös, että ruuhkamaksujen käyttöön otto olisi erityisen tehokas tapa saada joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus nousuun. Ilmastovaikutukset olisivat myönteisiä ja muutkin päästöt vähenisivät.
Kun verrataan eri joukkoliikennehankkeiden vaikutuksia ruuhkamaksuun, on todettava, etteivät edes kaikki esitetyt investoinnit saa yhdessä aikaan yhtä voimakkaasti joukkoliikenteen osuutta nousuun kuin ruuhkamaksut. Lisäksi ne olisivat kunnille tuloa, kun investoinnit ovat menoja!
Ulkomaiset kokemukset ruuhkamaksuista osoittavat, että homma toimii myös käytännössä. Olisikin aika kokeilla ruuhkamaksuja myös Helsingin seudulla. Ruuhkamaksujen tuotot tulisi kohdistaa perustettavaan infrarahastoon, jolla seudun liikenneinvestoinnit maksettaisiin.
Valtion tulisi rahoittaa kaupunkiseuduilla joukkoliikenteen käyttömenoja merkittävästi nykytasoa suuremmalla summalla. On kestämätöntä, että Suomessa valtio ei muiden eurooppalaisten maiden tapaan kanna osuuttaan pääkaupunkiseutunsa joukkoliikenteen palvelutasosta. Joukkoliikenteen sujumisen varmistaminen olisi valtiolta sitä oikeaa metropolipolitiikkaa, jota juhlapuheet perään kuuluttavat.
Raimo Inkinen
Yhteistyöjohtaja YTV
