Aseharrastajat suivaantuivat poliisille puutteellisista kuulemiskutsuista

Toivottavasti poliisilla on valtuudet aseiden takavarikoinnin yhteydessä peruuttaa myös henkilön metsästyskortti ja ylipäätään aseen hallussapito. Muutoin käy niin, että nämä samat kaverit jatkavat aseiden kanssa pelaamista luvallisen harrastuksen kautta kavereiden asein. Ei ole niin kauaa siitä kun käräjäoikeuden päätöksellä aselupansa menettänyt henkilö nähtiin kaupallisessa fasaanijahdissa.

"peruuttaa myös henkilön metsästyskortti ja ylipäätään aseen hallussapito"

tässäpä hieno ja asiantunteva kommentti...poliisi peruuttakoon samalla epäkelvon henkilön kansalaisoikudet, niin päästään täydellisen turvalliseen yhteiskuntaan.

P.S. poliisi ei myönnä, eikä siis voi peruuttaakaan metsästyskorttia. Onneksi, täytyy sanoa kun nykymenoa katselee.

Poliisin on toimittava VOIMASSA olevan lain mukaan kaikissa toimissaan. Näin myös järjestämiensä kuulemistilaisuuksien osalta. Näin ollen henkilön saaman velvoitteen saapua kuultavaksi on perustuttava ainakin pakkokeinolakiin asianmukaisine tiedottamisineen. Tässä suhteessa Poliisin tulisi parantaa tapojaan. Korostan, että väkivalta- , huume yms epäillyiltä saati syyllistyneiltä on otettava aseet pois. Mikäli nämä "viattomat kutsutut" valehtelevat rötöksiään saadakseen mahdollisesti jotain etua, tulee aseita omistavien, rehellisten kansalaisten antaa kaikki tukensa viranomaiselle. Rötöstelijöitä ei tule suojella. Poliisi ei käsittääkseni kanna miekkaansa turhaan. On vaikea uskoa kaikkea sitä sotkua, mitä Poliisista kirjoitellaan. Rötöstelijöiltä aseet pois ja Poliisin asevastaavat koulun penkille !

"Kallio painottaa, että kutsuissa on kyse sisäministeriön asettamasta aserekisteriselvityksestä, eikä kampanjasta vähentää aselupia jonkin tavoitteen mukaisesti."

Niinkö? Eihän siitä kauaa ole, kun sisäministeriön puolelta tehtiin selväksi, että tavoitteena on nimenomaan ampuma-aselupien vähentäminen. Sisäministeriön virkamiesryhmittymä puolestaan on tehnyt toimillaan selväksi, että tähän tavoitteeseen pyritään keinolla millä hyvänsä.


"Kallion mukaan kutsuja on lähetetty reilun kolmen viikon aikana kymmenille aseluvanhaltijoille, joilla on taustallaan rikos- tai käytösepäilyjä."

Ja taas siviiliväestön tietoon on tullut, että kutsuja laitetaan nimenomaan vanhoille herroille. Summa summarum: nuhteettomat 70-vuotta täyttäneet ovatkin näitä maamme pahimpia kriminaaleja?


"Kutsuttujen joukossa on rikoksesta epäiltyjä sekä henkilöitä, joita poliisi on ottanut talteen esimerkiksi päihtymyksen vuoksi."

Jep jep, ota pari olutta pizzan päälle, uinahda vahingossa kaupungilla penkille ja napsista-heijaa aselupa lähti niin, että heilahti.

Ja tällaiset herrat kehtaavat vielä väittää valvovansa lakia - pah, pahempia nämä ovat kuin punaisen ValPon miehet.

-Urpå-

Samaan aikaan toisaalla: rikolliset suunnittelevat ryöstöjä (ei ole edes rikos), väkivaltarikolliset suorittavat rangaistustaan lakaisemalla katuja, uimahalleissa tiettyjen kulttuurien edustajat syyllistyvät lasten hyväksikäyttöön, rattijuopot ajavat vuodesta toiseen (ilman ajokorttia) ja kansanedustajat kähmivät taskuinsa lahjusrahaa.

Kyllä on poliisin kosto- ja rikoksentorjuntakeinot kohdennettu todella onnistuneesti, kun lainkuuliaisia kansalaisia jahdataan ja heidän omaisuuttaan yritetään laittomasti takavarikoida tai jopa kerätä valtiolle.

Jollain on kuuppa sekaisin, pahemman kerran ja pelkään, etten se ole minä.

Nyt ollaan menossa kokoajan siihen suuntaan että lainkuuliaiset aseita omistavat kansalaiset ovat poliisin erityisessä tarkkailussa. Kohta varmaan parkkisakkokin riittää lupien peruutuksen syyksi. Mitäs jos joku hullu käy kimppuun vaikka taksijonossa, jos olet aseenomistaja ja pistät hanttiin niin varmasti koittavat viedä luvat sillä verukkeella että olet 'joutunut tappeluun'. Alkaa muistuttamaan enemmän ja enemmän Gestapon meinikiä.

Olisi aika astua esiin niiden henkilöiden kuin ovat mielestään saaneet aiheettoman kutsun poliisilta saapua kuultavaksi aseluvistaan. Poliisi ei voi näiden henkilöiden puolesta toimia julkisuudessa, toisaalta näiden henkilöiden ei tulisi lymytä, vaan astua omalla nimellään julkisuuteen.
Minulla ei ole mitään salattavaa, joten mahdollisen kutsun tullessa astun julkisuuteen asianajajani kanssa. Tämä on mielestäni toimiva, mutta varsin epämiellyttävä tapa vaatia oikeutta. Uskon myös, että näitä julkisuuteen astuvia, viattomia henkilöitä ei juurikaan ilmene. Luurankoja kaapissa?

Hah, tulepa omalla nimellä julkisuuteen tälläisessa asiassa niin voit olla varma että aselupaa ei sen jälkeen kannata hakea, ja varmasti joka kivi käännetään että saadaan syy viedä entisetkin. Oli salattavaa tai ei. Poliisi voi myös antaa ymmärtää että olet valehtelija ja vedota omaan vaitiolovelvollisuuteensa. Näin saat vain itsellesi harmin. Poliisin varpaille ei kannata astua.

Aseharrastajat ovat takajaloillaan poliisien ylimääräisistä aselupiin liittyvistä haastatteluista. On vain luonnollista, että poliisi joutuu tiukentamaan linjaansa, kun on lyhyehkön ajan sisällä on nähty, että mielenterveysongelmat ja ase ovat arvaamaton yhdistelmä. Kun itse olen joutunut kaksi kertaa laittoman uhkauksen kohteeksi, tiedän ainakin jotain narsistisesta uhkailijasta ja uhoajasta.

Eri tutkimusaineistoissa on raportoitu vahingollista narsismia olevan jopa 10-16 prosentilla väestöstä. Jos tämä prosenttiluku lasketaan koko Länsi-Uudenmaan aselupien määristä, se tarkoittaisi, että tällä alueella on vähintään 8000 vahingollisesta narsismista kärsivää aseenkantajaa. Siitä määrästä luultavasti vain murto-osa joutuu nyt poliisin ylimääräiseen aselupaan liittyvään haastatteluun.

Narsiti on mestari manipuloimaan ja käyttämään muita hyväkseen. Narsisti myös tekee laittoman ilmiannon vailla omantunnon tuskia, sillä narsisti on empatiakyvytön. Kun tällainen mestaripuhuja sitten joutuu poliisin haastatteluun, hän antaa itsestään hurmaavan kuvan, eikä poliisi osaa epäillä lyhyen keskustelun jälkeen mitään epäilyttävää. Kun narsisti ympäripuhuu kokeneenkin psykiatrin, poliisin tehtävä ei totta vie ole helppo. Hirviporukoissa nämä narsistiampujat tunnistetaan hyvin, ja jos jotain dramaattista sattuu, asia yritetään mahdollisimman nopeasti painaa villaisella.

On täysin utopistinen ajatus, että käytöshäiriöinen itse ottaisi poliisiin yhteyttä, varsinkaan kun käytöshäiriöinen ei itse koe olevansa mitenkään poikkeava. Kyllä se on yleensä lähipiiri, joka havaitsee ihmiksen käytöksen outouden tai sen muutokset. Suurin vastuu käytöshäiriöisestä aseenomistajasta onkin hänen lähipiirillään, omaisilla, kavereilla ja työkavereilla.

Jokelan, Kauhajoen, Albertinkadun ja Myyrmäen tapauksissa oli kaikissa taustalla jokin mielenterveyden häiriö, ja mikä surullisinta, he eivät olleet saaneet niihin riittävää hoitoa - edes sitä itse pyytäessään. Umpikujaan joutuessaan kolme näistä hankki itselleen aseen, ja yksi toteutti tuho- tai kostofantasiansa pommilla. Uskon, että kaikissa näissä tapauksissa tuhotyö olisi toteutettu tavalla tai toisella; tulivoimainen ase vain helpotti tehtävän suorittamista.

Aseasioista puhumista mutkistaa se, että Suomessa on ollut kummallinen vaikenemisen koodi väkivaltakäyttäytymisestä puhuttaessa. Esimerkiksi Kauhajoen tapauksessa kaikki ampujan kaverit tiesivät heti, kenestä oli kyse. Edes poliisin sähköpostiin jätetty vihje ei löytynyt perille. Nyt mielenterveysongelmaisista asemiehistä ja -naisista ei enää voida vaieta. Jotenkin tuntuu, että kaikki aseharrastajat eivät myönnä tai eivät halua tajuta, että ase on tappoväline, johon pitää suhtautua sen mukaisella vakavuudella. Poliisille toivon ennen kaikkea työrauhaa.

Vaikka Sisäasiainministeriön antama Aselupakäytäntöjen yhtenäistämisohje kohdassaan 2.3.1. sanoo että korkea ikä ei sinällään voi olla aselupien peruuttamisen perusteena, poliisihallinto on käynyt vähentämään aselupien ja aseiden määrä sieltä mistä ne saa vähimmällä vastuksella eli vanhoilta, lainkuuliaisilta herroilta.

Rikoslain (11.4.2008/212) 11 §:llä on tähän sanottavaa: "Joka - - - virkatoiminnassa - - - ilman hyväksyttävää syytä asettaa jonkun ilmeisen eriarvoiseen tai muita olennaisesti huonompaan asemaan - - - iän - - - perusteella, on tuomittava syrjinnästä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi."

Virkatoimi jonka kohteeksi kyseiset luvanhaltijat ovat joutuneet on Aselain 98 §:ssä mainittu, luvan peruuttamista koskeva poliisitutkinta. Poliisitutkinnalla tarkoitetaan Poliisilain 4 luvun 37 § mukaan muuta poliisin toimitettavaksi säädettyä tutkintaa kuin rikoksen johdosta toimitettavaa esitutkintaa, ja jota toimitettaessa on soveltuvin osin meneteltävä siten kuin tutkinnan suorittamisesta esitutkinnassa säädetään.

Jos lähtökohtana olisi että aseet pitäisi saada vanhoilta luvanhaltijoilta pois siksi että heidän henkiset kykynsä ovat olennaisesti heikenneet, astuu kuvan Esitutkinta-asetuksen 13 §, joka käsittelee sieluntoiminnaltaan häiriintyneessä tilassa olevan kuulustelemista. Jos kuulusteltavan ei voida olettaa ymmärtävän kuulustelun merkitystä sieluntoiminnan häiriön, järkytyksen tai muun vastaavan syyn takia, kuulustelemisesta on tarvittaessa neuvoteltava kuulusteltavan läheisten ja lääkärin kanssa.

Varsinais-Suomen poliisilaitos on tulkinnut tämän niin, että se on luvanhaltijan tietämättä tilannut luvanhaltijasta lääkärintodistuksen, josta sitten on esitetty lasku luvanhaltijalle. Espoossa taas kehoitetaan omaisia olemaan aloitteellisia poliisin päin. Jos todellisia perusteita syvään huoleen iäkkään luvanhaltijan tilasta ja kyvyistä on olemassa, ikäsyrjintää ei tietenkään tapahdu. Mutta jos perusteluna on pelkkä ikä, esimerkiksi 70 ikävuoden raja, viranomaisten toimesta tapahtuva ikäsyrjintä tuskin käy lailliseksi vain sen takia että läheiset ovat sitä toivoneet.

Voi myös asettaa tällaisen kysymyksen: jos luvanhaltijan on katsottava olevan korkean iän aiheuttaman alentuneen henkisen kuntonsa vuoksi sopimaton pitämään hallussaan aseita, voiko hänen silloin katsoa olevan siinä kunnossa että hän voi toimia ilman avustajaa luvan peruuttamista koskevassa poliisitutkinnassa?

Se että aseet on otettava tutkintaan mukaan tuo mieleen noitavainojen aikaisen vesikokeen: jos kelluit olit noita, siis roviolle. Jos hukuit, et ollut noita, ja kuolit autuaana. Jos tuot aseet mukaan ne takavarikoidaan ja luvat peuutetaan, jos et tuo niitä, luvat peruutetaan ja aseet takavarikoidaan.

Ottamatta kantaa sen enempää edellisiin ajatuksiin. Niin kaikkein eniten kummastuttaa miten tämä koko aloitettu prosessi liittyy itse asiaan . Ensi "istumalta" en muista yhtään yli seisemänkymppistä kouluammuskelijaa, josta kaiketi tämä "hulabaloo" on alkujaan!
Muistaako joku muu?

Olen samaa mieltä edellisten kirjoittajien kanssa siitä, että ilman pätevää perustetta aselupia ei voi peruuttaa eikä aseita kerätä pois. Olisi kenties hyvä, jos 70-vuotta täytettyään asemies tai -nainen joutuisivat samanlaiseen lääkärintarkastukseen kuin ajokortin uusijat. Ihmiset toki raihnaistuvat eri tahtia, mutta 70-vuotiaan näkökyky, reaktioaika, lihaskunto ja henkinen kunto eivät enää välttämättä ole niin hyviä, että edellytyksiä aseluvan uusimiseksi olisi olemassa - kaikkihan eivät enää onnistu uusimaan ajolupaansakaan täytetttyään 70-vuotta.

Toinen peruste aseluvan perumiseksi iäkkään kohdalla on mielestäni se, että aseharrastus on loppunut eikä aseelle enää ole käyttöä. Tästä syystä iäkkään asemiehen vaimo uskoakseni toivoo puolisonsa aseluvan peruttamista. Tässä ei mielestäni ole kyse itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta vaan siitä, että aseelle ei yksinkertaisesti ole käyttöä. Vaimon toivetta tällaisissa tapauksissa mielestäni pitäisi voida kuulla.

Aseharrastajat on myös efektiivisesti vaijennettu.

Pitäisi arvostella viranomaista, jonka harkintavallassa on myöntää lupia tai kerätä vanhatkin luvat pois. Tuskin kukaan uskoo että luvista päättävä henkilö ei antaisi hänestä tehtyjen kanteluiden vaikuttaa päätöksiinsä.

On oikein ja perusteltua, tutkia ja seurata aseluvan saaneiden kuntoa ja kelpoisuutta. Luvan myöntävällä viranomaisella on vastuu ja velvollisuus varmistaa, ettei luvallisesta pistoolista tai kivääristä tule ihmisen tappoasetta.
Ajokorttikin otetaan pois rattijuopoilta ja samalla tavalla pitää myös ongelmallisilta ottaa aselupa ja aseet pois. Hyvin selkeää ja asiallista toimintaa poliisilta.

Pohjoisessa lintukodossa koulukiusattu ja häiriintynyt, mt-ongelmainen nuori mies harhauttaa aselupaviranomaista ja saa aseluvan väärin perustein. Ja tekee Suomen ensimmäisen koulusurman. Poliitikoita, kansanedustajia, sisäministeriötä varoitetaan NRA:n taholta ja esitetään toimenpiteitä ensimmäisen aseluvan hakijoiden tarkemmasta taustojen tarkastamisesta. No, varoituksia ei oteta kuuleviin korviin ja vuotta myöhemmin toinen hullu matkii toista ja surmaa Kauhajoella lisää koululaisia.

Nyt alkaakin sitten tapahtua ja kaikki luvallisen aseen omistajat syyllistetään kollektiivisesti. Tuon saman kun näkisi vaikkapa autonomistajien kohdalla, kaikki autoilijat jalkapuuhun rattijuoppojen tekosien takia?! Aletaan salaa valmistella todellista asekieltolakia. Mitään tarvetta koko aselainsäädännön avaamiselle ei ole, mutta hallitusta sumutetaan EU:n tulisasedirektiivillä sekä YK:n tuliasepöytäkirjalla ja täten saadaan väärin perustein lainvalmistelu alulle. Pääpiruna häärii jo 90-luvulla edellisen lainvalmistelun yhteydestä kelvottoman tekeleen valmistellut,poispotkittu hallitusneuvos ja kisällinä tuoreempi tulokas.

Lakiesitystä valmistellaan salaa ja asiantuntejat jätetään sivuun lainvalmistelusta. Ollaan kuulevinaan, mutta alan sidosjärjestöjen mielipide jätetään täysin huomioonottamatta. Hallituksen iltakoulu tietää kuulemma paremmin, sisäministeri Holmlund erehtyy lipsauttamaan lähetekeskustelussa.

Surkeaa lainvalmistelua ja kehnoa valtiomiestaitoa. Seuraavissa vaaleissa puoluekartta voi muuttua todella rajusti. Aselakiesitus on hylättävä ja tarvittavat muutokset tehtävä asiantuntijajärjestöjä kuunnellen asetusteitse nykyiseen lakiin. Tämän kelvottoman nykyisen esityksen näperrelleet tulee saattaa vastuuseen hutiloinnistaan.

Poliisivaltiota pelottavampi ajatus on ehkä vain idioottipoliisivaltio.

Nyt tuntuu, että idiootit ovat vauhdissa ja vain nolaavat itseään toinen toistaan huonommilla selityksillä.

"35 vuotta metsästystä ja ammuntaa harrastanut" aivan oikeassa kommenteissaan.

Oma ääneni menee seuraavissa vaaleissa Perussuomalaisille, sillä siellä tuntuu olevan edes hieman järjen valoa havaittavissa niin tässä aseasissa kuin monessa muussakin asiassa.

Kolmattakymmentä vuottahan tuota tulikin Kokoomusta äänestettyä.

70-vuotiaiden aseenhaltijoiden ylimääräiset tarkastukset eivät ole mielestäni turhia. Siinä iässä tehdään yleensä päätös, jatkaako esim metsästysharrastusta vai lopettaako. Kyse ei ole samanlaisesta kansalaisoikeudesta kuin autoilusta.

Ikäihmisen ase jää usein nurkkiin lojumaan hänen lopetettuaan sen käytön. Autot yleensä myydään tarpeettomina pois tai lahjoitetaan sukulaislapselle jolla on ajokortti.

Sitten kun aseenomistaja kuolee, niin nurkkiin lojuman jätetty ase löytää usein helposti uuden omistajan, nimittäin sukulais- tai muun tutun lapsen jolla lupa-asiat eivät ole kunnossa. Sellaisen henkilön käsissä ase ei ole enää kenenkään kontrollissa. Se voi päätyä laittomille markkinoille tai sitä voidaan käyttää rehvasteluvälineenä.

Maamme kaikista aseluvan haltijoista valtaosa on keski-iän reilusti ylittäneitä. Nuoret kaupunkilaiset eivät harrasta aseita lähesään samassa määrin kuin 50-70-vuotiaiden ikäluokka. Eihän kaupungissa voi edes metsästää.

Poliisin toiminan takana on nimenomaan pelko että vanhusten aseet joutuvat väärille teille, ei se että vanhukset alkaisivat ammuskella mielivaltaisesti muita ihmisiä vaarantaen.

Vaikka tarkoitus olisi poliisilla kuinka hyvä. On tyyli ja tapa millä aseluvan omaavia vainotaan törkeätä.

Vertailu ikäihmisten autoihin ontuu, koska henkilön menettäessä ajokortin, ei auton myymisellä ole kiire. Auton voi myydä ajankanssa ja saada käyvän markkina-arvon tai jos kyseessä olisi vanha arvokas automobiili säilöä
tallissa jälkipolville.

Aseiden kohdalla on monta kertaa nähty, että poliisi ei kunnioita mitenkään omaisuus arvoa. Kun hallussapitolupa peruutetaan, ja vaikka henkilö ei olisi tehnyt mitään rikosta sinulle korvataan pahimmillaan pilkkahinta mitä saat aseiden pakkohuutokaupasta. Myös aseilla voi olla ja onkin useissa suvuissa sukupolvien mittainen tarina ja mittaamaton arvo. Nämä asiat pitäisi pystyä poliisinkin huomioimaan, ja miettiä miten toimii.

Joku totesi että iäkkään asemiehen vaimo hänen uskoakseen usein toivoo puolisonsa aseluvan peruttamista. Tässä ei hänen mielestään ole kyse itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta vaan siitä, että aseelle ei yksinkertaisesti ole käyttöä.

Niinpä, kun vanheneva pariskunta tulee siihen ikään ettei aseelle enää ole käyttöä niin vehkeet vain valtiolle. Leikki leikkinä, mutta kun metsästystä, reserviläistoimintaa tai tarkkuusammuntaa harrastaneelta vanhenevalta mieheltä viedään aseet siinä viedään paljon muutakin kuin itsemääräämisoikeus. Arkiatri on todennut että sairaaloissa pitää olle mahdollisuus harrastaa seksiä. Voisikohan arkiatri paneutua myös vanhenevien aseharrastajien psykologiaan ja susoitella, että heiltä ei viedä aseita ellei siihen ole todellisia syitä. S-tanan akat, puhumattakaan poliisinklopeista joitten olisi paras vetää kukkahattu päähänsä kun kiusaavat vaari-ikäisiä. Antaisivat miehen olla mies loppuun asti, jos eivät ihan oikeat syyt muuta vaadi.

Aselupamenettelyihin olisi syytä kehittää laajennettu käsittelymuoto jonka käyttämistä eri osapuolet voisi vaatia tapauksissa joissa esim. omaiset tai naapurit vastustavat aseluvan myöntämistä tai vaativat sen peruuttamista. Sen puitteissa jokainen osapuoli saisi tuoda esille perustelunsa ja pelkonsa avoimesti, ja asiat puitaisiin niin perusteellisesti että kielteisenkin päätöksen saanut kokisi että häntä on ainakin kuultu, ja että asiat on harkittu läpikotaisin. Tämä lisäisi niin oikeusvarmuutta kuin lainkunnioitusta. Sellaiset prosessit joita tämä keskustelu koskee tekevät nimenomaan päinvastoin.