Olavi Louko esittää Espoon kaupungintalon purkamista

Erittäin järkevä ehdotus, kannatetaan.

asuntorakentamiseen? hyvä idea kunhan ei vuokra-asuntorakentamiseen. eikö espoon kaupungilla ole omia tyhjiä tiloja missään ettei tarvitsisi vuokralle mennä, eikö esim vuokralla asuminen ole aina kallein vaihtoehto vai eikö sama päde kaupungin vuokraamiin kohteisiin, paljonko espoon kaupunki nykyään mahtaa maksaa näitä elinkaarimallin ym. vuokria, ja sitouduttu vuosikymmeniksi

Oikein ! Talo ei todellakaan ole mikään mieltä ylentävä näky, vaikka onkin oman aikakautensa tuotos. Valtuustotalon laajennuksella saadaan tarvittavat tilat ja virkamieskunta ei näinä päivinä enää todellakaan tarvitse mitään "pönötysrakennelmia". Keskushallinnon kuin muidenkin virastojen oikeampi paikka taitaa olla Leppävaarassa, joka muutenkin on tulevaisuudessa yksi eniten kasvavista alueista.

Louko haluaa purkaa kaupungintalon. Kokkonen sanoo, ettei Espoo tarvitse kaupungintaloa ollenkaan. Ei tämän päivän hallinto tarvitse pönötyspytinkejä, kuntalaisen kannalta on ihan sama, missä kopissa virkamiehet istuvat.

Kokkonen istuu tänä päivänä 40-50 m2 suuruisessa työhuoneessa vuokrakaupungintalon 5.kerroksessa. Loukolla on samansuuruinen teknisessä keskuksessa. Kunhan syyttäjä saa harkittua ja tuomioistuin käsiteltyä on kuntalaistan näkökulmasta ihan sama, minkälaisessa kopissa nämä virkamiehet istuvat.

Kaupunki on pidentänyt vuoteen 2013 aiemmin sopimaansa vuokrausta väistökaupungintalosta vuoteen 2018. Haloo! Eihän mitään päätöstä ole tehty vanhan kaupungintalon suhteen? Kenen oikeuksilla on toimittu vai onko tehty virkavirhe?

Eläköityvälle kaupunginjohtajalle ja teknisen toimen johtajalle kaupungintalo on vain rakennus, ikääntynyt, vaivainen ja ruma. Espoo ei tarvitse eikä ansaitsekaan kaupungin identiteettiä, julkiskuvaa ja hallinnon historiaa osoittavaa arvorakennusta.
Paikallaan talo edelleen seisoo tyhjänä erityistalousalueen hallinnon surkeana kuvana. Rakennusta on syyttä sanottu homeen vaivaamaksi vaikka kellään näin sanoneella ole ollut mitään selvitystä tai tutkittua tietoa tuekseen. Eräänä aamuna rouva kaupunginjohtaa julisti paikallisradiossa kaupungintalon olevan homeessa ja sieltä on kiireesti päästävä pois ja näin on tapahtunut. Sisäilamongelmia talossa on ollut. Ei enää.

Valtuustotalo katsottiin hyväksi peruskorjata ja suunnitelmissa lienee ollut jatkaa työtä rakennusparin toisen puoliskon eli kaupungintalon peruskorjauksella. Siihenkin lähihistoriassa on valmistauduttu. Hankesuunnitelmaa tosin ei pidetty aiheellisena käsitelllä kiinteistölautakuntaa pidemmallä kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustosssa. Nyt on jostain syystä perusteltua päätättää valtuustossa asti kaupungintalon purkaminen, vaikka asia ei sen toimivaltaan kuulu. Kilpailut on kilpailtu, mutta mikään niistä ei ole tulokseksi antanut mitään mikä muistuttaisi teknisen toimen johtajan oivallústa pikkuisesta ja tuiki tarpeellisesta valtuustotalon laajennuksesta ja asuinkerrostalosta. Kaavoitus kiireesti käyntiin ja mittava määrärahaa moniongelmaisen kaupungintalon purkamiseen. Se näet maksaa.

Peruskorjaus on sanana ja tekemisenä ehdottomasti ei, mutta sopii muistaa mitä kaupungintalon peruskorjaus tarkoittaisi; julkisivut, talotekniikka sekä toiminnalliset ajanmukaistamis- ja käytön vaatimat korjaukset. Ei kelläään ole ollut ajatuksissaan entistää taloa rumine julkisivuineen.
Paljon muuta rumaa olisi pitänyt purkaa. Ei ole ollut tarpeen purkaa Espoon ikiomaa asemarakennelmaa, vaan käyttää sen kaunistamiseen ja järkeistämiseen ehkäpä noin ja likipitäin kuusi (6) miljoonaa euroa. Ei silti pönöttellä.

Yhä kasvavat kaupunkiprikaatin esikuntaelimet voivat aivan hyvin istua ja uutteerasti puurtaa kuka mitäkin ja missäkin tavallisessa toimistotalossa. Kaikki Espoon keskuksen toimistotalothan ovat lähes täynnä kaupungin eri toimialojen virka-ja toimihenkilöistä. Joillain on jopa pönötyshuoneet pönötysparketteineen. Niihin ei monilla kaupunkinlaisilla ole asiaa eikä pääsyä.
Voi luulla, että Espoolle olisi kunnia -asia säilyttää kaupungin ensimmäinen kaupungintalo, aikansa merkittävä arkkitehtoonine tuote, peruskorjata se kaupungin taloksi, jossa moninaiset kuntalaisten ja hallinnon toimet ja tekijät voivat kohdata. Voi myös luulla että sellaisen monitoimitalon suunnitteluun ja rakentamiseen kaupungissa on taitoa, kykyä ja voimia. Ei ole tarpeen rakentaa valtuustotalolle lisää käyttötehotonta demokratiatilaa.
Kaupungin hallinnosta on löytynyt hyvin tulevia ennakoivaa virkamiesuskallusta, kun siunatuksi on tullut Asemakuja 2:n tilojen jatkosopimus ennen kuin kaupungintalon kohtalosta maaliskuun alussa tullaan käynnistämään uusi päättelykierros. Ettäkö virkamiehiltä puuttuisi luovaa riskinottoa. Kuuliaisuuttakaan ei puutu.