Voihan Guggenheim, mikä mahalasku!

Kolumnit 26.3.2012 08:00 2 Kommentoi

Eipä käy kateeksi Helsingin kaupunginvaltuutettuja.

Pian pitää päättää, ryhdytäänkö Guggenheimista tekemään totta vai ei. Kannattaako heittäytyä optimistiksi ja uskoa, että se tuo mainetta ja rahaa? Vai pitäisikö kuunnella yhä kasvavaa kansalaisjoukkoa, joka nurisee kipeästi muualle tarvittavien rahojen menevän hukkaan?

Tekeepä niin tai näin, joku pettyy.

Guggenheimiin oli helppo hurahtaa. Tarjous kuulosti ensin suorastaan uskomattoman hienolta. Saadaanko oikeasti meillekin tällainen suuren maailman wau? Päätös Helsingin Guggenheim-museosta näytti syntyvän läpihuutojuttuna haltioituneissa tunnelmissa. Päättäjistä piti tulla sankareita.

Selvitysten edetessä ja ajan kuluessa yhä useamman into lässähti. Ryhdyttiin epäilemään, että rahat satavat Guggenheim-säätiön kassaan ja Helsingille jää vain maksumiehen ankea osa. Havahduttiin muistamaan, että jo nykyiset toimijat joutuvat kilpailemaan kaiken aikaa niukkenevista roposista.

Osa väestä uskoo yhä vakaasti, että uusi kulttuurilaitos synnyttää uutta aktiivisuutta, avaa ovia kansainväliselle kanssakäymiselle ja luo vaurautta.

Mielipiteet jakautuvat jyrkästi puolesta ja vastaan. Vain harva ilmoittautuu välinpitämättömäksi.

Vaalien läheisyys tekee päättämisestä erityisen kinkkistä. Ratkaisu on vielä tuoreessa muistissa, kun äänestäjien on aika piirtää oman ehdokkaan numero äänestyslippuun.

Itse muutan mieltäni kuin tuuliviiri. Kyllä, hanke on sikamaisen kallis. Mutta muistatteko, millaista elämä oli ennen Heurekaa, Tennispalatsia, Kiasmaa ja Emmaa? Moni näistäkin mullistavista kärkihankkeista joutui tosin nopeasti säästökuurille.

Siitä olen aivan varma, ettei Guggenheimia pidä rakentaa ruuhkaiselle Katajanokalle. Se sopii paremmin vastarannalle Kruunuvuorenrannan uuteen kaupunginosaan tai jonkun metroaseman viereen kohentamaan aliarvostetun Itä-Helsingin imagoa.

2 kommenttia Kommentoi

Marketta Karjalainen Ota yhteyttä

Kommentit

26.3.2012 22:05

Guggenheim -museon aktivistit iskivät Helsingin heikkoon itsetuntoon: Pietarilla on Eremitaaši ja Pariisilla on Louvre, mutta Helsingillä on vain suomalaisten tuntemia museoita.
Niinpä G -aktivistit saivat uskoteltua Helsingin johdolle, että wau -rakennuksella ja Guggenheim -museoesineitten ajoittaisilla näyttelyillä Helsinki pystyy kilpailemaan Pietarin ja Pariisin kanssa museoalalla.

Mutta unohtui, että Eremitaaši ja Louvre eivät olleet tietyn aikakauden Guggenheim -museoliikkeen sivumuseon aikaansaannoksia.
Niitten merkitys johtuu museoesineitten laajasta kokoelmasta, jota maitten hallitsijat ovat kartuttaneet vuosisatojen ajan.
- Louvren taideteosten keräämisen aloitti Ranskan kuningas Frans I (Hallitsi 1515–1547). (ks. Wikipedia/Francis I of France/Patron of the arts) - Louvren museossa on yli 380 000 esinettä ja kokonaisuutta, 35 000 taideteosta kahdeksassa osastossa (ks. Wikipedia/Louvre/Kokoelma)
- Eremitaašin perusti Venäjän keisarinna Katariina II 1764. Eremitaašin taidekokoelma sisältää nykyisellään lähes kolme miljoonaa taide-esinettä. (ks. Wikipedia/Eremitaaši)

taidemuseon arvo on runsaassa ja monipuolisessa kokoelmassa (nimimerkki)

27.3.2012 10:25

Pajusen Guggenheim-suunnitelman tarkoitus oli, että museota puoltavat kaupunginvaltuuston jäsenet saataisiin näyttämään kaukonäköisiltä taidetta ymmärtäviltä poliitikoilta, jotka vastaväitteistä piittaamatta ymmärtävät mikä on Helsingille parhaaksi ja uskaltavat ajaa läpi jalon hankkeen, joka tekee Helsingistä todellisen World Capitalin. Nyt kuitenkin onneksi alkaa näyttää siltä, että valtuutetut osaavat ajatella omilla aivoillaan.

Kyllä ei (nimimerkki)

Osallistu keskusteluun

Kommentoi: *

Nimimerkki: *

Sähköposti: *

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.

Haluan ilmoituksen uusista kommenteista sähköpostiini

Kaikista kommenteista

Vain vastauksista kommenttiini

Julkaise Facebookissa

Kirjoita rakentavasti, asiallisesti ja keskustelua edistävästi.
Älä esitä sukupuoleen, ikään, syntyperään, kieleen, uskontoon, vammaisuuteen tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kohdistettuja asiattomuuksia.
Älä levitä huhuja tai valheita.
Käytä asiallista ja hyvää kieltä, älä kiroile.
Älä yllytä rikokseen tai väkivaltaan.
Älä laita viestiisi linkkejä laittomaan tai epäasialliseen materiaaliin.
Älä mainosta.
Älä käytä ylipitkiä lainauksia. Jos lainaat jotain toista kirjoittajaa tai sivustoa, mainitse lähde.