Kaupunginjohtaja tyrmistyi Espoon hankkeiden kohtelusta
Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä hämmästelee hallituksen linjauksia lähivuosien liikennehankkeista.
Kehysriihen yhteydessä sovittujen liikennehankkeiden joukosta ei löydy sen enempää kaupunkiradan jatkamista Leppävaarasta Espoon keskukseen kuin länsimetron jatkamista Kivenlahteen.
– Jos valtio edellyttää Espoolta tiettyä panosta asuntorakentamisessa, pitää valtion olla myös valmis osallistumaan tarvittavien liikenneyhteyksien rakentamiseen, Mäkelä jyrähtää.
Kaupunginjohtajan mielestä on huolestuttavaa, jos hallitus ei halua tukea Espoon tavoitteita kehittää aluekeskuksiaan ekologisesti.
Espoossa ei aiota murinoitta tyytyä nyt hallituksessa tehtyihin linjauksiin.
– Voisi kuvitella, että näistäkin asioista voidaan, ja on syytä vielä neuvotella.
Kaupunginjohtaja sanoo keskustelevansa asiasta pikimmiten metropoliministeri Krista Kiurun (sd) kanssa.
– Vaikka saisin sitten taas millaisen kapinakenraalin viitan niskoilleni.
Mäkelä ei halua analysoida sen tarkemmin, miksi Espoolle ei liikennehankelinjauksissa ole lähivuosina luvassa edes murusia.
Espoolla olisi valmiuksia kaupunkiradan jatkamiseen vaikka heti. Radan jatkaminen Espoon keskukseen maksaisi noin 200 miljoonaa, josta Espoo olisi valmis maksamaan puolet.
Länsimetron jatkon louhintatyöt voitaisiin teknisesti aloittaa jo 2013. Metron jatkaminen Kivenlahteen maksaisi noin 600 miljoonaa euroa, josta valtion osuus olisi kolmannes.
Kommentit
Maallikko arvelee että tässä on ihan vaan yksinkertaisesti kyse kiristyksestä.
Espoo pitää saada kannattamaan hesalaisten höyrypäiden "visioita" tai valtio kostaa... Ei määrärahoja, ei kutsuja linnan juhliin...
Olisikohan liikennehankkeiden vähäisyydellä jotain kytkentää tähän kuntien yhdistämistouhotukseen.
Isoveli vähän opettaa.
Mikähän olikaan pääministerin kotikunta ja oliko hän samasta puolueesta kuin kaupunginjohtaja?
Onko tyrmistymisestä tullut joku uusi muoti sana kun kaikki tiedonlevitteet sitä viljelevät bulevardilehtien lööppejä myöten?
Oikeammin kannattaisi Mäkelänkin mennä yhdessä muun Kokoomusköörin kanssa peilin eteen ja katsoa mitä ihan itse on tullut tehtyä. Siinä sitä tyhmistelemistä vasta piisaisikin.
En mielelläni ole antamassa lissä vauhtia " salaliittoteorioille " mutta kyllä tämä Espoon hankkeiden laiminlyöminen on kohtuutonta ja vastuutonta.
Tässä nyt näyttäisi ilmeelliseltä, että Espoon lujaa itsenäisyystahtoa halutaan hallituksen taholta rangaista tälläkin tavalla.
Alun perin pohjoisen poikana on kuitenkin sanottava hallitukselle ja helsingin herroille Tornionjokilaaksolaisen sanonnan mukaan :
" Tappaa ette uskalla, paksuksi ette saa ja muuta ette osaa ".
Kyllähän tässä pärjätään vaikka yksin mutta yhteistyötä me tahdomme ja olemme muulle maalle vuosittain " velkamme maksaneet: Espoo nimittäin antaa vuosittain liki 200 000 000 euroa muiden kuntien kehittämiseen, kohtuullista olisi jos meidän järkeviä ja myös ympäristöystävällisiä hankkeita tuettaisiin ja samalla helpotettaisiin satojen tuhansien ihmisten arkea.
Seppo Huhta
PS:n valtuustoryhmän Pj.
Espoon valtuuston neuvottelutoimikunnan puheenjohtaja
Valtion rahat on loppu niin mitä ihmettelemistä tässä.Valtio aikoo muutenkin siirtä maksut kunnille kjko ajan enemmän.Olisi pitänyt miettiä asioita paremmin kun lähdettiin tähän aivan älyttömään ja ylikalliiseen metro hommaan.Matinkylän torso siitä tule tai kunta maksaa lopput itse ja siihen ei ole rahaa onneksi.
Näyttää yksi sun toinen poliitikon poikanenkin heräilevän.
Kunnallisvaalithan on syksyllä.
Tuskin muuten näin aktivoituisivat.
Ovat jo alkaneet torilla ja kauppakeskuksissa päivääkin sanomaan.
Yhden jo pysäytin ja kysyin ,että ovatko vaalit lähellä,kun olet alkanut tevehtimään.
Onkohan vielä turhan aikaista tervehtiä,äänestäjän muisti on tunnetusti lyhyt.
Hallituksen jäsenten kotikunnat:
* Espoo
- pääministeri ja kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen
- eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb (kok)
- peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (SDP)
* Helsinki
- ulkoministeri Erkki Tuomioja (SDP)
- kulttuuri- ja urheiluministeri sekä Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki
- työministeri Lauri Ihalainen (SDP)
* Jyväskylä
- hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen (kok)
* Kokkola
- valtiovarainministeri ja SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen
* Kotka
- elinkeinoministeri Jyri Häkämies (kok)
* Pietarsaari
- oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (rkp)
* Pori
- asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru (SDP)
* Riihimäki
- sisäasiainministeri ja kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen
* Seinäjoki
- sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok)
* Suomussalmi
- liikenneministeri Merja Kyllönen (vas)
* Tampere
- opetusministeri Jukka Gustafsson (SDP)
* Turku
- puolustusministeri ja rkp:n puheenjohtaja Stefan Wallin
- ympäristöministeri ja Vihreän liiton puheenjohtaja Ville Niinistö
* Ei mainittu kotikuntaa eduskunnan kotisivustossa
- kehitysministeri Heidi Hautala (vihr)
- maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok)
Kaupunginjohtaja Mäkelä on oikeassa. On käsittämätöntä kyllöstelyä se, että Kajaanista Oulujärven molemmin puolin investoidaan maanteille ja rautateille. Ensi kerralla on vuorossa varmaan vanha kuuluisa Oulujärven ylitys.
Mutta sitten ihmettelen, mihin kaikkeen Espoonkaan rahat riittävät. Tänä aamuna Helsingin Sanomien uutisissa 27.3.2012 kerrottiin, että Espoo suuntaa ensimmäieksi varojaan Kehä I:lle Keilaniemessä. Siellä tehtävän maantietyön yleisuunnitelman mukaan varoja kuluu 120 miljoonaa euroa. Ennen kuin homma on valmis, nousevat kustannukset vielä 30 prosenttia ja kun mukaan lasketaan ympäröivän katuinfran kustannukset, kuluu varoja lähes nuo 200 miljoonaa euroa. Kaikki on laskettu sen varaan, että summa saataisiin takaisin rakennusoikeuksia myymällä. Suuri riskikeskittymä.
Jos varoja ei saadakaan taksin, niin mistä ottaa kaupunkiradan jatkamiseen nuo 200 miljoonaa euroa tai länsimetron jatkamiseen tarvitatvat varat. kaikeen ei Espookaan repeä.
Mutta siis onnea Jukka Mäkelälle vaikutamisessa valtioon. Omia riskinottoja pitäisi kuitenkin välttää viimeiseen saakka, ettei mene kunnalisveronmaksajien luottamus.
Tämän aamuisen uutisen mukaan Espoon kaupunki maksaa Kehä I parantamistyöt Keilaniemessä kokonaan omasta pussistaan.
Espoo maksaa noin 120 milj. euron urakan itse,koska valtion mukaan kyse on Espoon maankäytön kehittämisestä.
Raha kerätään sitten rakennusoikeuksista.
Ensiksi voidaan hyvällä syyllä kysyä,miksi valtio lähtisi rahoittamaan tällaista riskibisnestä,varsinkaan kun se ei liikenneviraston toimenkuvaan edes kuulu.
Nythän lehdessä puhutaan nimenomaan valtion ja kaupungin välisestä sopimuksesta.
Valtiohan ei tällaista sopimusta tee yksityisen grynderin kanssa ,vaan kaupungin kanssa,kun on kyse näinkin suuresta maantien parantamishankkeesta.
Nyt tietysti olisi oleellista tietää kaupungin ja grynderin välienen sopimus,ennnkuin voitaisiin arvailla,minkälaiset riskit kaupunki onttaa.
Kaupunkihan voi osaltaan siirtää näitä riskejä grynderille tai ottaa ne kokonaan kannettavakseen.
Pahimmassa tapauksessahan kaupunki maksaa tämän 120 milj.euron tunnelin eritasoineen ja vastaa näistä käyttökustannuksista 1,1 milj. eurolla.
Silloin kaupungille jää tämä tunnelin rakentamisen johdosta vapautuva rakennusoikeus noin 100 000 neliötä.
Tämän tunnelin rakentamisen ja rakennusoikeuden välinen erotus on se todellinen kaupungin riski ja se on todennäköisesti negatiivinen .
Tämä riskihän laukeaa,mikäli grynderi ei hoida velvoitettaan ostamalla rakennusoikeutta tai tekee konkurssin.
Rakennusoikeuttahan ei synny neliötäkään,ellei tunnelia rakenneta ensin.
Minun käsittääkseni kaupungin riski on noin 30 milj. euron luokkaa,jollei totnitalot toteudu ja rakennusoikeus jää kaupungille.
Jos unohdetaan rakennusoikeus ja toteutetaan tunneli.
Valtio maksaisi kolmasosan 40 milj.euroa ja kaupunki kaksi kolmannesta 80 milj. euroa.
Pinellä laskutoimituksella päästään siihen ,että kaupungille on 50 milj. euroa edullisempi toteuttaa tämä hanke ilman valtion mukana oloa.
Lopullinen kaupungin maksama hinta tunnelista tiedetään vasta kun rakennusoikeus on myyty ja lisätty sijoitetulle 120 milj. eurolle korkokulut.
Näin käy,jos grynderi kiipeää puihin.
Tämän takia onkin oleellisen tärkeää,mikä on grynderin ja kaupungin sopimuksen sisältö ja minkälaisia takuuvastuita kaupunki ottaa grynderin suuntaan.
Voidaan myös todeta,ettei yllä olevaa 200 milj. euroa ole edes olemassa,niin ei sitä voi mistään ottaa.
Rakennusoikeus syntyy vasta tunnelin toteuttamisen jälkeen ,kun nykyinen tiealue voidaan lakkauttaa.
PSA on taas huonosti informoitu. Kyllä Espoon rahastoissa ovat nuo rahat. Mutta sitä hän ei tietenkää voi tietää, missä kaikkialla muualla sitä rahaa tarvitaisiin (mm. Espoon Sähkö Oy:n myynnistä saadut rahat).
Ei ole huonosti informoitu,vaan näitä 200 miljoonaa euroa ei voi siirtää Keilaniemen rahoista,koska siellä ei sellaisia siirrettäviä rahoja ole,eikä se minkäänlaisella matematiikalla nouse edes 200 milj. euroon.
Täytyy muistaa,että metrokin vaatii suurehkoja katujärjestelyjä alueella ja myös merkittäviä pysäköintitiloja.
Se on hyvä,että kaupungin rahastoisssa on vielä näitä espoon sähköstä ja bussifirmasta saatuja rahoja jäljellä,eikä niitä ole vielä kaikkia pelattu pörssipeleissä.
Mitä tulee yllä mainittuun rahantarpeeseen näin kunnallisvaalien alla,niin sillä ei ole mitään ylärajaa.
Tämä olikin hyvä kauppa tämä sähkölaitoksen kauppa.
Toivottavasti Keilaniemestä tehdään vielä parempi kauppa.
Voi herran jestas. Että sijoitettaisiin v a j a a 200 miljoonaa euroa turhuuteen, kun voitaisiin sijoittaa ne kaupunkiradan jakamiseen tai länsimetron jatkamiseen. Ei tarvitsisi porukuiden muuttaa Espoon rajojen ulkopuolelle (mistä kai PSAkin neuvoo meitä). Olisi koti Espoossa.
Nyt lyö vapaan agentin kiikkustu0li taas tyhjää.
Mikä on tämä turhuus,mihin tämä vapaa agentti on näitä 200 miljoonaa euroa sijoittamassa.
Mietipä sitä? Niin monet nuoret perheet etsivät pesiensä paikkoja. Se on tärkeämpää kuin megalomaaniset tornit?
Totta puhut,että monet nuoret perheet etsivät pesiensä paikkaa.
Tässäkään nämä tornit ja nuorille perheille tarkoitetut asunnot eivät tarvisisi olla toistensa vaihtoehtoja.
Ei näitä tarvitse asettaa vastakkain.
Espoolla on ollut vuosikymmeniä aikaa panna töpinäksi ,ostaa raakamaataja, kaavoittaa sitä ja myydä kohtuuhintaan asunnontarvitsijoille.
Mutta ei,niin ei,poliittista tahtoa on puuttunut kaikista puolueista.
Nyt on jo aika ajanut halvan tonttimaan ohi.
Espoon kaupunki voi milloin vain tehdä päätöksen rantaradan varren maitten ostosta,kaavoittaa ne tehokkaasti ja myydä tontteja kohtuuhintaan näille pesän tarvitsijoille.
Ei tätä rantaradan lisäraiteita tarvitse asettaa vastakkain Keilaniemen kanssa.
Siellä on jo nyt rautatieasema.
Jos rakentaminenkin vilkastuu Kauklahden seudulla,niin varmasti myös lisäraiteetkin saa potkua.
Keilaniemenkin rakentamista pitää ajatella niin,ettei sinne kukaan muuta veneen alta,vaan ketjureaktion johdosta sieltä hänniltä vapautuu yksiö jollekin nuorelleparille.
Sitä minä olen yrittänyt tässä tolkuttaa ,ettei kaupunki tee grynderin kanssa hölmöä maankäyttösopimusta,jotta joutuu sitten maksumieheksi ja grynderin vietäväksi.
Tällaiseenkin kaupunki pystyy,kun katselee tätä Suurpellon tapausta,puhumattakaan espoon sähkön myyntiä.
Nyt olemme taas PSAn kanssa samoilla viivoilla "toivoa vain sopii, ettei kaupunki tee grynderien kanssa hölmöjä kauppoja ja sopimuksia". Ja rakentaa pitää vain silloin, jos on todellista tarvetta. Itse uskon, että Espoon kassaa pitäisi rasittaa enemmän kehäradan jatkeella ja länsimetron jatkeella. Kaikin tavoin, sekä infrapuolella että tonttipuolella. Keilaniemi saa odottaa?
Eiköhän anneta näitten gryndereitten ratkaista itse tämä rakentamisen tarve,silloin kuin on kyse asuntorakentamisesta.
Vaikea sitä on lähteä sivusta ohjailemaan.
Suomen rakentamisen markkinat ovat niin ohuet,että nämä grynderit laittaa kyllä ilman ohjeistustakin pillit pussiin,jos kaupanteko hiemankin hiipuu.
Kun katselee kaupungin touhuja ja lukee esimerkiksi eri lautakuntien ja viranomaisten lausuntoja Keilaniemen suunnitelmista ja kaavoista,niin kyllä iso vaihde on päällä,eikä näy hankkeella suurta vastustustakaan olevan.
Mutta ,kuten sanoin, vastakkaisasetteluun ei pidä sortua,mutta tähän grynderin ja kaupungin väliseen maankäytösopimukseen pitää paneutua kunnolla.
Suurin ongelmahan siinä tulee olemaan tämä tunnelin rahoitus.
Rahoittaako kaupunki sen vai rahoittaako grynderi sen.
Joka tapauksessahan kaupunki joutuu siina takausvastuuseen,että tunneli tiejärjestelyineen tehdään valmiiksi,koska tästä rakentamisestahan vastaa loppupeleissä kuitenkin kaupunki valtioon nähden.
Valtiohan ei ole sopimuskumppanina muun kuin kaupungin kanssa.
Tornien rakentaminenhan ei voi alkaa kuin vasta sitten,kun tunneli on valmis.
Riippuen työnaikaisista järjestelyistä ,niin saattaa olla,että yhden tornin aloittaminen on mahdollista ennen tunnelin valmistumista.
Rakentamisaikainen rahoitus on täten hyvin pitkäaikainen,minimissään 3-4 vuotta,ennenkuin myydyistä asunnoista alkaa tulla kassavirtaa.
Kuka maksaa rahoituskulut.
PSA olemme jääneet kaksin todistamaan. Mennään takasin "keinustuoleihin"?
Menevätkö Keilaniemeen aiotut (torni)talojen asunnot kaupaksi? - Tai pikemminkin: millä hinnalla ne menisivät kaupaksi?
Osa hyväpalkkaisista muuttaa Kehäradan eli lentokenttäradan varrelle tai sen lähelle: Kansainvälisten yhtiöitten sivukonttorit ja tuotekehityskeskukset. Näitten perässä konsultit ja muut alihankkijat.
Mutta jäljelle jää ihmiset, joilla ei ole varaa ostaa asuntoa Helsingin niemen eteläosasta, mutta kuitenkin työskentelevät siellä.
Mutta heillä on vaihtoehtoja:
- Helsingin osuus Turun radasta.
- Helsingin osuus Kehäradasta.
- Helsingin osuus pääradasta.
- Itämetro
- Ja tietenkin Länsimetro.
Millä hinnalla heillä on kykyä ja halua ostaa asunto Keilaniemeen aiotuista (torni)taloista?
Todella hyvä kysymys ja vastauksessa piilee "Keilaniemen riskit". Eivätkä ne ole vähäisiä?
Kun katselee tarkemmin tätä hankekarttaa,niin kyllä se kovin ratapainotteiselta näyttää.
Johtuukohan tämä sitten siitä,että nämä kolme liikennemuotoa,tie,rata ja vesi yhdistettiin saman viraston alle ja ne eivät enää sillä tavoin kilpaile keskenään vähenevistä infrarahoista.
Näin on. Ja apulaispäällikkönä tsaari J I:llä on rautatiemies Kari. Mutta hyvä niin, kunhan raiteet tulisivat oikeisiin paikkoihin. Kerropa minulle, kun hallitset tuon tiedon kaivamisen, mikä merkitys on Kajaanin radan sähköistämisellä? Ja paljonko se maksaa?
Mitä tarkoitat Kajaanin radan sähköistämisellä.
Minun muistikuvni mukaan se valmistui jo muutama vuosi sitten aina Kontiomäelle saakka.
Ettet vain tarkoita väliä Iisalmi-Ylivieska.
Siitä on yleisuunnittelu käynnissä.
Näillä sähköistyksillähän on se hyöty,että voidaan avata IC ja Pendoliino yhteys.
Matka-aika lyhenee.
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta ensimmäisestä ratayhteydestä,joten juhlavuoden kunniaksi lisätään ratahankkeita.
Muuten mielenkiintoinen tieto oli lehdessä,että Vuosaaren satamaradalla kulkee yksi juna päivässä.
Sehän maksoi 300 milj. euroa muistaakseni.
Mikähän on h/k suhde.
Kiitos täsmätiedosta. Katselin vain aikoinaan Hesarin piirtämää Suomen karttaa ja Kajaihan siellä Oulujärven eteläpuolise radan päässä näytti äkkiseltään olevan. Jos se onkin Iisalmi niin OK. Ei taida Kyllönenkään tuntea tälläm seudulla mitä eroa on Vantaalla, Espoolla ja Helsingillä? Yhtä hatarat mantiedon tiedot meillä kaikilla. Siksi onkin hyvä kun on tällainen keskustelupalsta.
Ei ihan aina kannata todellakaan uskoa Hesarin karttoja. Ne kun piirretään täällä Kehä III:n sisäpuolella niin piirtäjä ei ihan aina erota Turkua Kajjjaanista eikä Enontekiötä Imatrasta. Kannattaa mielummin mennä alkuperäisten dokumenttien äärelle eli kehyspäätökset löytyy VM:n sivuilta (http://www.vm.fi/vm/fi/01_etusivu/) ja kartat Manmittauslaitokselta (http://www.maanmittauslaitos.fi/kartat).
Osallistu keskusteluun
Uusimmat
- 09:00 Meripelastajia on jo tarvittu tällä kaudella
- Leffa-arvio: Fast & Furious rikkoo fysiikan rajoja
- Retkitohtori houkuttelee kaupunkilaisia luontoon
- Soininvaara tylyttää Espoota: Vain tosirikkaat kelpaavat 10
- Yhdistys ajaa perusteellista muutosta lukioihin
- Siivouspäivä pöllyttää myös Espoota
- Helsinki, Espoo ja Vantaa päättävät oopperan rahoista kesäkuussa 2
- Auto huolletaan nyt kesäkuntoon
Uusimmat blogit ja kolumnit
