Ekotaitelijan Raija Puukon käsissä tylsä muuttuu kauniiksi ja hylätty uudeksi. Inspiroivaa materiaalia voi löytyä milloin tahansa, mistä tahansa. Siksi hän aina katselee ympärilleen sillä silmällä.
Todellisen aarreaitan Puukko löysi joulun jälkeen Tuusulanjärven rannasta, jossa raivokkaana myllertänyt myrsky oli kaatanut suuren koivun. Hän oli paikalla nopeasti keräämässä kuormakaupalla oksia.
– Niin nättiä materiaalia ei voi hukata. Mitään ei mene hukkaan, sillä latvukset taipuvat vaikka mihin ja kepeistä teen esimerkiksi kudoksia.
Jätesäkeissä ja viileässä risut säilyvät kuukausikaupalla.
Luonto on minulle hyvin tärkeä, pyhä paikka.”
Uusimmassa, juuri ilmestyneessä kirjassaan Sisusta risusta Puukko kietoo risut kransseiksi, ruukuiksi, matoiksi ja koristeiksi.
Risu on hänen mielestään valtavan kiinnostava materiaali. Se paitsi taipuu moneksi, on myös ilmaista, joten kenellä tahansa on varaa puuhata sen kanssa. Ainoastaan rautalankaa pitää hankkia. Risutöitä voivat tehdä kaikenikäiset, eikä väheksyä pidä sitäkään, että materiaalin haku vie liikkeelle luontoon.
– Luonto on minulle hyvin tärkeä, pyhä paikka. Sieltä ne kaikki ideatkin itsekseen tulevat ja kypsyvät hiljaisuudessa ja rauhassa, hän kertoo.
– Ihanteellista on päästä risuretkelle hakkuuaukealle eväät mukana. Siellä työt voi myös tehdä ja käyttää risuja oikein tuhlaamalla.
Se on ekotaiteilijan ajatus-maailmaa: kaikkea kohtuudella, itse tehden ja läheltä.”
Puukon mukaan nyt on erinomaisen hyvä aika puuhata risujen kanssa, kun puita leikataan ja töitä tarkenee jo tehdä vaikka parvekkeella.
Jokamiehenoikeudet pitää kuitenkin muistaa: elävistä puista risuja saa ottaa vain omasta pihasta tai maanomistajan luvalla. Mutta löytöjä voi tehdä:
– Seuraan aina silmät auki, koska kaupunki tai naapurit leikkaavat oksia tai kaatavat puita. Sitten vain hienot niput auton perään!
Ohuet risut taipuvat kransseiksi, paksummista kepeistä syntyy risumattoja, parvekkeen näkösuojia, tukia köynnöksille tai vaikkapa koristetikapuut.
– Paksuus ja se miten oksa taipuu, ratkaisevat, mihin niitä käytetään. Ainoastaan maahan pudonneet oksat ovat yleensä liian kuivia tai lahoja.
Koivusta kiedotut kranssien pohjat säilyvät vuosikausia, ja niihin voi vaihtaa koristeita vuoden ajan mukaan kerta toisensa jälkeen.
– Se juuri on kierrätystä: 95 prosenttia on valmista ja päällinen vain vaihtuu. Se on ekotaiteilijan ajatusmaailmaa: kaikkea kohtuudella, itse tehden ja läheltä. Ne ovat aivan perusasioita, parikymmentä vuotta ekotaidetta tehnyt Puukko miettii.
Puukon mielestä jokaisen ihmisen kannattaisi ottaa lungimmin. Hän uskoo, että tahdin hidastaminen johtaisi työelämässäkin tehokkuuteen, kun pelkkä suorittaminen vähenisi.
– Huomaan itsekin, että ideat oikein surraavat päässä, kun matelee pitkin teitä. Mitään ei synny suorittamalla.