Kommentit
Länsiväylä voisi hieman laajentaa näkökulmaansa. Hommaan sisältyy järkyttävä kiinteistönjalostamisriski. On olettettu, että infran rakentamiseen saataisiin kaikki (k a i k k i) varat SRV:ltä ja valtio ollaan halukkaita vapauttamaan kohtuulisesta osasta infran rakentamiskustannuksia sekä ottamaan maantien (m a a n t i e n) ylläpitokustannuksia joka vuosi 1,1 miljoonaa euroa espoolasiten kunnalisveronmaksajien kontolle. Ei puhettakaan, että esim. kunnossapitokustannuksia maksaisi grynderi? Kaikki ei ole makeata mikä siltä näyttää.
Metron rakentamista piti rahoittaa myymällä rakennusoikeuksia asemien ympäristössä. Nyt Olavi Louko esittää myös valtiolle osittain rakennettavaksi ja ylläpitämäksi kuuluva valtakunnallisen yleisen tien, Kehä I:n, uudelleenjärjestämisen rahoittamisen samoilla rahoilla. Rakennusoikeuksista saatavat rahat eivät riitä kummankaan rakentamiseen, eli tarvitaan Espoon verovaroja taas avuksi. Ei ihme, että muita palveluita joudutaan karsimaan ja huonontamaan. Siitä miehestä pitää päästä eroon ja pian!
Kurt Byman
valtuuston varapuheenjohtaja
Asiasta näyttää päättäneen kaupunginhallitus yksimielisesti (ml. Bymanin sit/persu/köyhienasialla-ryhmä) ei siis Bymanin henkilökohtaisen vihan kohde Louko. Seuraavaksi asia menee kaupunginvaltuustoon.
Hienoa, että kerrankin tehdään jotain alkuperäisen suunnitelman mukaan. Yleensä aina joku taho pääsee suunnitelmaa vesittämään ja lopputulos on surkea kompromissi suomalaiseen tapaan.
Kyllä tämä hanke on vielä kaukana toteutuksesta. Todennäköisesti hanke tehdään joskus 2020-luvulla jälkeen jos silloinkaan. Vielä on edessä pitkä tie aina korkeinta hallinto-oikeutta myöten...kyllä tässä kaupungissa valittajia riittää.
Ennustus: temenistä saadaan odottaa, Niin monia asia on vielä päättämättä, kaupunginhallitus itse asetti "aloituslupaehdon", jonka mukaan työt voidaan käynnistää vasta, jos tekemisen katteeksi saadaan täydet tontinmyyntitulot ja/tai kunnallistekniikan somimustulot (edellyttää SRV:ltä rankkaa sitoutumista). Käsittelemättä on edelleen maantien yleisuunnitelma (mukaanlukien vaikeat työmaa-aikaiset järjestelyt), maantien tiesuunnitelama ja lainvoimainen kaava. Nyt tarvitaan malttia odottajille. Eikä tuo "vapaa, pilvetön taivas" ole hassumpi maamerkki? Huono puoli asiassa on vain se, että valtio-osapuoli päästettiin nyt kuin koira veräjästä. Se osallistuu vain lisenssivirastona, ei sijoita töihin penniäkään investointivarojaan ja odottaa Espoolta 1,1 miljoonaa joka ikinen vuosi maantiensä ylläpitoon. Tämä tapahtui aikana, jolloin kaupungin tileille oli juuri kilahtanut ensimmäinen erä, 50 miljoonaa euroa, Vallikallion vastaavista töistä. Ja seuraava erä tulee ensi vuonna. Yhteensä 61 prosenttia. Onpa ajat muuttuneet ja riskejä otetaan espoolaisten veronbmaksajien piikkiin?
Näyttää Byman aloittaneen kunnallisvaalikampanjansa.
Aikaa ei Bymanilla riitä asioitten perehtymisiin.
Kyseistä noin 100 000 neliön rakennusoikeutta ei tällä hetkellä ole Keilaniemessä,vaan se realisoituu vasta siinä vaiheessa nykyisen kehän paikalle,kun nykyistä kehää on siirretty ja se on laitettu tunneliin.Pelkällä kaavoituksella ei rakennusoikeutta synny nykyisen maantien paikalle ,vaan nykyinen maantie pitää pystyä ensin lakkauttamaan maantienä.
Siinä mielessä olen samaa mieltä Bymanin kanssa,että Bymanista tosiaan pitäisi päästä eroon sotkemasta kuntalaisten yhteisiä asioita.
Vai ei ole rakennusoikeutta Keilaniemessä? Sitä vartenhan kaavamuutos hyväksyttiin, vai. Rakennusoikeus realisoituu, kun Keilaniemeen rakennetaan maantien viereen ja maantien päälle. Pystyykös asemakaava- alueella olemaan maantietä?
Ylevästi ilmaistu kammo: sotkemasta kuntalaisten yhteisiä asioita. Jos yksi Byman niin kauheasti kammottaa, niin tehkää perinteiset aakooteet älkääkä olko huomaavinanne sitä, vaietkaan se näkymättömiin sananvapauden nimissä. Kyllä se meitä nimimerkkejä uskoo, koska meillä on tieto.
Kyllä minulle Keilanimikin on niin yhteinen, koska sekin turvaa meidän kuntalaisten yhteisen hývinvoinnin eikä siitä saa pahaa sanaa sanoa.
Onkohan tuo Kurt Byman sanonut koskaan mistään mitään hyvää?
Missä Hannu Vepsäläinen kommemtoimassa torneja liian korkeiksi ja lain vastaisiksi. Uutisesta jo päivä kulunut.
Kun nimimerkki Timo on kovin kiinnostunut mielipiteistäni, toistanpa sitten käsitykseni, että ei olisi pahitteeksi tutustua Museoviraston ja Uudenmaan elykeskuksen kannanottoihin tornien sopeutumisesta ympäristöön ja maisemaan. Lainvastaisuudesta en ole väittänyt mitään - sen ratkaissevat varmaan hallinto-oikeudet.
Sinänsä on hyvä ja välttämätöntä, että maankäyttöä tiivistetään metroasemien lähellä. Olisi ollut kuitenkin syytä esittää, voiko esitetyn kerrosalalisäyksen ratkaista toisinkin - mahdollisesti maisemaa enemmän kunnioittaen.
Näkisin myös, että valtion on syytä osallistua kehätien kattamiskustannuksiin. Kaupunkirakenteen tiivistäminen ja raideliikenteen varaan rakentaminen tukee kestävää kehitystä ja vähentää tieliikenteen investointitarvetta koko seudulla, vaikka se Keilaniemessä aiheuttaakin suuria rakentamiskustannuksia.
Korkeat tornit nimenomaan "kunnioittavat maisemaa". Ympärillähän on entuudestaan korkeita rakennuksia ja Keilaniemeen suunnitteilla muitakin korkeaa rakennuskantaa, joten korkea rakentaminen kyllä "kunnioittaa" erittäin hyvin ympärillä olevaa maisemaa.
Tottakai asemakaava-alueella pystyy olemaan ja on kaikkialla maassa paljon maanteitä. Lähin esimerkki on Vallikalliossa, josta juuri kilahti 50 miljoonaa euroa valtion jälkirahaa tehtyyn työhön ja ensi vuonna smanverran lisää. Vallikallio on hyvä esimerkki hyvästä taloudenpidosta ja neuvotteluista, Keilaniemi on riskibissness ja huono esimerkki. Ensin maksetaan kaikki maantienkin saneerauskustannukset ja vielä 1,1, miljoonaa euroa joka vuosi maantien ylläpitoon.
Vapaa agentti tietää paljon, mutta on poliittisista syistä pessimisti. Ei kaupunginhallitus sitoutunut siihen, että kaikki tontit olisi myyty, vaan siihen, että tonttien myynnillä pyrittäisiin kattamaan Kehä I kattaminen. jonkunhan on otettava vastuu kaupungin kehittämisestä. Luonnollisimmin se sopii Espoolle itselleen. Kaupungilla on oltava ajallista ja taloudellista puskuria toteuttaa sen strategioita. Yksi niistä on Keilaniemi-Otaniemi-Tapiola - alueen kehitys. Pitkällä aikajänteellä suunnitelmat toimivat. Kriittinen arviointi on sinänsä tervettä ja keskustelu asiasta syventävää. Mutta jos Espoolla ei ole uskallusta itsellään, mitään ei tapahdu ja alamäki on väistämätön. Kaupunginhallitus otti itselleen vain sille kuuluvan tarkkailijan roolin, vielä ei ole tehty investointipäätöksiä. Haluan kuitenkin suhtautua positiivisesti hankkeeseen, yltiöoptimismi on siitä kaukana.
Kannattaisi odottaa, miten Vantaan Kehärataan liittyvä toimisto- ja asuinrakentaminen vaikuttaa Keilaniemeen ja yleensäkin Länsimetron vaikutusalueeseen.
Kehäradan varrelle siirtyy kansainvälisten yhtiöitten Suomen konttoreita, tuotekehitystä ja muuta toimistotyötä. Mukana seuraa konsultteja ja alihankkijoita.
Varsinaisena uhkana on, että kansainvälisten yhtiöitten toimistotyötä siirtyy Suomesta muihin maihin. - Näin on jo paljon tapahtunut, esim. ohjelmistoalalla.
Tuleeko korvaavia työpaikkoja Keilaniemen - Tapiolan alueelta poistuvien tilalle?
Ja jos tulee korvaavia työpaikkoja, mikä on niitten keskimääräinen kuukausipalkka?
Kestää vähintään 5 - 10 vuotta ennenkuin saadaan vastaukset yo. kysymyksiin. Vasta sen jälkeen tiedetään, tarvitaanko lisää asuntoja. - Ja jos tarvitaan lisää asuntoja, tiedetään, minkähintaisiin asuntoihin ostajilla on varaa.
"kannattaisi odottaa"?. Tuo odottaminen on käytännössä sama asia kuin pyyhkeen heittäminen kehään...ei ne työpaikat odota sitä että ei tehdä mitään, ne siirtyvät kyllä odottamalla muualle. Vai oliko nimimerkki "tulevaisuuden ennnustaminen" Vantaan kaupungin edustaja?
Nimimerkki Martti Merra taitaa sitten olla poliittisista syistä optimisti. Ja mitä tietämiseen tulee, niin hän on tiedoissa yliveto, jos hänen toinen nimikaimansa on kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Siellähän ja vain siellä tiedetään miksi juuri nyt ja tällä tyylillä.--- Netissä liikkuvan kaupunginhallituksen päätöksen mukaan "kaupunginhallitus edellyttää, että tiejärjestelyjen rakentaminen voi alkaa vasta, kun kaupunginhallitus on siitä erikseen päättänyt. Rakentamiskustannukset tulee voida kattaa allueelta saatavilla rakennusoikeuksien myynnistä ja maankäyttösopimuksilla saatavilla tuloilla".--- Jotta pelissä olisikin vain rakentajien rahat ja uskottava sitoutuminen, on kysymys siitä, minkälaisia vakuuksia Espoo saa. Mielestäni SRV:n tulee antaa Espoolle joko rahaa tontinmyynnistä riittävästi ja kunnallistekniikan sopimusrahaa yhteensä 120 miljoonan euron sekä tiesuunnittelussa täsmentyvien todellisten kustannusten mukaan. Vasta silloin pelissä ei oteta turhia riskejä. Espoo on kehittynyt tähän pisteeseen omista lähtökohdistaan ilman pönötystä ja riskinottoa, niin pitäisi tapahtua tästä eteenkin päin. Mutta vielä kerran, oli todella suuri virhe päästää valtio kuin koira veräjästä rahoittamasta maantiensä parantamista yhdelläkään eurolla. Ja Espoon veronmaksajille jäi 1,1 miljoonan euron jokavuotinen kustannus valtion maantien ylläpidon kustannuksiin. Espoolainen veronmaksaja siis kärsii huonoista valinnoista ja kesken jääneistä neuvotteluista.---Vallikallio oli loistava esimerkki siitä, miten asioita osataan hoitaa oikein. Myös Tampere Näsijärven rannalla saa 33 prosenttia hankkeeseensa valtion rahaa. Voisiko tiivistää, että kun tavoittelee taivaita, saattaa käydä kuten vanha sanonta sanoo: "kupsahtaa katajaan".
Onneksi meillä on Kurt Byman joka ei sano kenestäkään mitään hyvää koska Espoossa ei ole juuri mitään hyvää.Espoon valtuuston päätökset ovat kyllä niin omaa luokkaa että ei sovi kun ihmetellä ja se on ainakin varma että peruspalvellut ei toimi.Samarian terveys aseman jonot 3kuukautta lääkäriaikojen suhteen.Espoosta tehdään metropooli maksoi mitä maksoi ja perupalvelut on jo kaatuneet,ei edes saatu lumia pois kaduista tämänkin talven aikana.Ei muutakun kaupungin toimitusjohtaja vaihtoon jos ei 215000eurolla saa parempaa.
Vapaa agentti unohtaa,että aika muutuu ja sen mukana myös tavat muuttuvat.
Mitä tulee tähän vapaan agentin mainitsemaan kaupungin virheeseen,että päästettiin valtio kuin koira veräjästä rahoittamasta maantiensä parantamista yhdelläkään eurolla,niin eiköhän tämä tullut molemmille osapuolille selväksi,ettei valtio ojenna muuta kuin lämmintä kättä tällaiselle puhtaasti maankäytölliselle tien tunneloinnille.
Toisekseen ,mitä hyötyä olisi kaupungille ollut,vaikka valtio olisikin osallistunut tunneloinnin kustannuksiin.
Hanke on ja pysyy HLJ:ssa ns.kakkos ja kolmos korin rajoilla,joka tarkoittaa sitä,ettei hankkeelle olisi tullut valtion rahaa kuin vasta joskus 15 vuoden päästä.
Kehä ykkösen liikenteelliset ongelmat ovat muualla kuin Keilaniemessä.
Kaupunginhallitus on tämän tiedostanut ja haluaa toteuttaa Keilaniemen hankkeen aiemmin.
Silloin on ainoa ratkaisu se,että valtion osallistuminen kustannuksiin täytyy unohtaa.
Vapaan agentin mainitsemia neuvotteluja kyllä olisi voitu käydä maailman tappiin asti,mutta ei se asiaa olisi muuksi muuttanut.
Mitä tulee vertailuun Vallikallion ja Tampellan tunnelin kanssa,niin siihen voidan todeta,että valtiokin voi viisastua,eikä enää osallistu tällaisiin puhtaasti maankäytöllisiin hankkeisiin.
Tällä valtion osallistumisellahan kustannuksiin siirretään suoraan sanoen veronmaksajien rahaa suoraan grynderin taskuun.
Tällä valtion osallistumisellahan ei mitenkään vaikuteta siihen ,mihin hintaan asunnot myydään.
Nämä Tampellan ja Vallikallion tunneloinnit ovat suurimpia virheitä,mitä sen aikainen tielaitos on tehnyt.
Siinä mielessä vapaa agentti on oikeilla jäljillä,että tähän grynderin ja kaupungin väliseen sopimukseen kaupungin pitää paneutua huolella,grynderi kyllä osaa viedä poliitikkoja kuin litran mittaa.
On syntynyt periaate,että aiheuttaja maksaa viulut ja tästä ei ole enää paluuta vanhoihin hyviin aikoihin.
Kun pari vuotta sitten yhdistettiin valtion alueellinen liikenne-, ympäristö- ja elinkeinohallinto ely-keskuksiksi, olisi luullut, että valtion hallinnossa osattaisiin paremmin ymmärtää liikenteen ja maankäytön kokonaisuus. Näin ei näytä kuitenkaan tapahtuneen ainakaan Keilaniemen tapauksessa.
Minä en kylläkään ymmärrä ,mitä Hannu ylläolevalla kirjoituksessaan mainitulla kokonaisuudella tarkoittaa.
Espoollahan on tässä asiassa aika pitkälle päätösvalta,mitä tehdään ja milloin.
Ely-keskushan on tässä vain tavallaan luvan ja lausunnon antaja,eikä lähde hanketta vastustamaan.
Varsinaisen suunnitelmanhan hyväksyy rahoituksineen liikennevirasto.
Mitä tulee osallistumiseen hankkeen kustannuksiin,niin kunnathan ovat yhdessä päässeet sopuun ns. HLJ-koreista ja Kehä ykkösen eteläpää on ajoitettu noin 15 vuoden päähän kakkos/kolmoskorin rajapintaan.
Näin ollen voidaan kysyä,mitä hyötyä kaupungille olisi valtion lupauksesta osallistua ko.hankkeen kustannuksiin.
Kehätien kattaminen ja sen viereen rakennettavat tornit ovat tietenkin kokonaisuus - kattamista ei tarvita ellei viereen ängetä uusia asuinrakennuksia. Ely-keskuksen valtion edustajana luulisi ymmärtävän, että ratkaisu palvelee myös sen päämääriä eli kestävän kehityksen mukaista kaupunkirakentamista - kuten ajoneuvoliikenteen vähentämistä ja raideliikenteen käytön edistämistä ja sen mukaisesti osallistuvan sen rahoittamiseen.
Tässä maassa on kannattavia ja vähemmän kannattavia hankkeita vaikka kuinka paljon.
Niitä on sekä kaupungeilla että valtiolla miljarien eurojen arvosta.
Ely-keskuksilla on tarkalleen sen verran rahaa,mitä eduskunta sille myöntää.
Kaiken lisäksi tällaiset isot hankkeet rakennuttaa liikennevirasto.
Mistä Hannu on saanut sellaisen käsityksen ,että raha kasvaa puussa,josta se kerätään.
Hannun kannattaisikin lukasta edellä kirjoittamani viesti,hitaasti ja vaikka kahdesti.(klo 11.55 kirjoitettu)
Siinä on asia selitetty niin selkeästi,että luulisi sen jopa kunnalllisvaaliehdokkaankin ymmärtävän.
Raha ei kasva puussa eikä maassa, mutta väittäisin, että valtion kannattaa tukea hankkeita, jotka vähentävät liikennetarvetta ja sitä kautta liikenneinvestointeja. Ovatkohan Espoonkaan neuvottelijat tiedostaneet tämän seikan riittävästi?
"valtion kannattaa tukea hankkeita, jotka vähentävät liikennetarvetta"
Olikohan tämä ironinen kommentti?
Jos kyseessä oli Länsimetro, se tarkoittaa, että liikennetarve ei vähene, mutta liikennettä tarvitsevat muuttavat pois Espoon etelärannikolta.
Länsimetro tarkoittaa käytännössä varsin todennäköisesti, että Turun radan eteläpuoleisen Espoon sisäistä liikennettä varten ei rakenneta raideyhteyksiä. - Joukkoliikenne jää bussien ja Länsimetron varaan.
Näissä olosuhteissa eteläespoolaiset valitsevat paikalliset työpaikat (esim. lähikauppa, alakoulu).
Jotkut käyvät töissä Helsingin niemen eteläosassa. Mutta siellä työskentelevät voivat valita asuinpaikkansa muualtakin: Helsingin niemen eteläosa, Itämetron varret, junaratojen varret, Helsingin niemen pohjoisosa (hyvät ratikka- ja bussiyhteydet).
No ei se ihan näinkään mene kun autoihmiset maksaa seitsemän kertaa enemmän veroja mitä tie kunnostuksiin ja tieverkkoihin investoidaan.Kysyn vaan että mistä niin hyvää veronmaksajaa löydetään tilallej os autolla ajo vähennetään ja esimerkiksi minun seuraava auto on diesel hybriidi joka kuluttaa 4,2 litraa sadalla jopa kaupunki ajossa.Niin kohta valtio on hätää käsimässä kun ei saa litra hinnoista tarpeeksi veroja kun kansa ostaa näitä autoja jotka kulkevat niin pienellä kulutuksella.Auto on valtiolle kultakaivos tässä nykyisessä muodossa.
Osallistu keskusteluun
Uusimmat
- 15:22 Yli 19 000 kuntoilijaa hölkkää Naisten kympillä
- 15:00 Valokuvaamo kauppaa turhat vermeensä Siivouspäivänä
- 14:19 Kirjasto luopuu varausmaksuista
- 14:00 Yrityksen perustanut Riku Silander ei halua lorvailla
- 13:59 Metropolia aloittaa yt-neuvottelut
- 13:20 Tältä näyttää Bon Jovin hulppea lava sunnuntaina Suomessa
- 11:43 Kasvispakaste vei kolme sairaalaan
- 11:00 Ilman jumalattaret pääsivät irti
Uusimmat blogit ja kolumnit
