Salonojan perintö

Yksi aikakausi päättyy espoolaisessa kiekkohistoriassa Jussi Salonojan luopuessa Bluesin omistuksesta. Salonojan aika antoi paljon, mutta menneet vuodet eivät suinkaan ole olleet virheettömiä.

On vaikea sanoa olisiko espoolaista kiekkoilua tässä muodossa ilman Salonojan rahoja. Espoossa on nyt yksi SM-liigan hienoimmista halleista sekä urheilullisesti viime vuosina hyvin menestynyt joukkue. Pelaajabudjetti on korkeimmillaan keikkunut liigan kärkijoukkueiden tasolla, vaikka etenkin 2000-luvun alkuun mahtuu kallispalkkaisia floppeja.

Uudet omistajat tulevat perimään urheilullisesti hyvän joukkueen. Etenkin junioritoiminta on saatu Espoossa yhdeksi Suomen parhaista. Se tulee olemaan suurin Salonojan perinnöstä. Vahva hyvä pohja josta ammentaa pelaajia edustusjoukkueelle.

Urheilullinen menestys on ollut nousevaa läpi vuosikymmenen. Kahdesti loppuotteluissa ja yhteensä neljästi mitalipeleissä viimeisen viiden kauden aikana. Samalla menestystä on hieman himmentänyt varomattomat kommentit julkisuuteen.

Ex-toimitusjohtaja Tom Kivimäen kommentit siisä kuinka kaikki pelaajat ovat myynnissä eivät ole aina antaneet parasta kuvaa Bluesin toimiston tekemisistä. Tällä kaudella ollaan ihmetelty ensin Bluesin vaatimatonta markkinointia kauden alla ja tästä loogisena seurauksena vaisuja yleisömääriä.

Yleisön saaminen halliin tulee olemaan haaste uudelle johdolle siinä missä taloudellisen tuloksen parantaminenkin. Helsinkiläisjoukkueet naapurissa tuovat armotonta kilpailua yleisöstä koko pääkaupunkiseudulle. Tämän kilpailun kanssa Blues on kamppaillut koko liigataipaleensa ajan, mutta rehellisyyden nimissä on sanottava, että yleisömäärät ovat olleet ajoittain Espoossakin hyvällä mallilla.

Ajoittain myrskyisistäkin ajoista kaukalon ulkopuolella huolimatta Salonoja ansaitsee kiitoksen siitä työstä, minkä hän on Espoon Bluesin eteen tehnyt. Nyt on aika aloittaa uusi sivu espoolaisen kiekkohistorian kirjoittamisessa ja tällä kertaa se tapahtuu laajemmalla omistuspohjalla.