Seitsemänkymppinen reppureissaaja ei malta pysyä paikoillaan

Vuosi sitten Keijo Vartiainen kierteli kuuden viikon ajan Thaimaata, Laosia ja Kambodžaa. Jo silloin hän arveli, ettei tämä ole vielä tässä, ainakin yksi matka olisi vielä edessä. Niin kuin olikin.

– Suunta oli sama kuin viime vuonna, mutta yhtä lukuun ottamatta maat vaihtuivat.

Tällä kertaa Aasian kierros sisälsi Thaimaan lisäksi Intian, Bangladeshin ja Myanmarin. Intia ja Thaimaa alkavat jo olla perinteisiä matkailumaita, Bangladesh ja Myanmar eivät.

– Eksoottisin oli ilman muuta Bangladesh. Olin siellä yksitoista päivää enkä tavannut koko aikana kuin kaksi muuta ulkomaalaista. Molemmat olivat englantilaisia, mutta yhteisellä matkalla he eivät olleet.

Ulkomaalaiset ovat niin tuikiharvinaisia Bangladeshissa, ettei heitä tyydytä vain tuijottamaan.

– En edes laskenut, kuinka monta kymmentä kertaa asettauduin kuvattavaksi paikallisten kanssa. Jos kysymyksessä oli kokonainen perhe, kuvaussessio alkoi siitä, että ensin oltiin samassa kuvassa isän kanssa, sitten äidin ja lopuksi lapsien – ja kun muut ympärillä näkivät, mitä tapahtuu, sama toistui.

Bangladeshin pimeään puoleen kuuluu rikollisuus. Jopa ulkoministeriön matkustustiedotteessa Bangladeshissa matkaavia varoitetaan maan kasvaneista ryöstöluvuista.

– Siellä ei tosiaankaan kannata pitää reppua selässä. Maa on kuin muurahaispesä, niin tiheään asuttu, ettei omaa tilaa ole.

Myanmarissa kelpaavat vain uudet, ehjät ja tuoreet dollarit.

Myanmarissa matkailijan tärkein tieto liittyy valuuttaan. Sinne matkaavan on syytä varata mukaansa tukku seteleitä – eikä mitä tahansa seteleitä, vaan sileitä, ehjiä ja vuoden 2005 jälkeen painettuja dollareita.

– Luottokortit eivät käy ja seteleiden kunto katsotaan tarkasti, Vartiainen kertoo ja esittelee dollaria, jonka kulmasta puuttuu pieni palanen. Se ei kelvannut.

Vartiaisen matkavarustus on kevyt. Mukana kulkee olkalaukku ja reppu, jota voi vetää joko perässään tai kantaa selässään. Repun matkapaino on kahdeksan kiloa, josta itse repun osuus on puolet, siis neljä kiloa.

– Reppu sisältää alusvaatteita, yhdet kaupunki- ja yhdet rantashortsit, kolme T-paitaa, kaksi köykäistä kauluspaitaa, huippukevyen pusakan, lääkkeitä ja kolme Lonely Planet -kirjaa sekä sandaalit tai kengät, riippuen siitä, kummat kulloinkin ovat jalassa.

Yhtä vaatekappaletta Vartiainen ei käyttänyt kertaakaan tälläkään kertaa, vaikka se onkin kulkenut hänen mukanaan monilla reissuilla: pitkähihainen paita malarian ja denguekuumeen varalta.

– Ehkä se jää taas seuraavalla kerralla kotiin. Siis, jos seuraava kerta vielä tulee.

Jokainen kotiin jätetty tavara keventää reppureissaajan kuormaa, vaikka se tuntuisi miten vähäiseltä tahansa.

– Hyvä neuvo on pakata reppu kolme kertaa, vähentää joka kerta sieltä jotakin ja ottaa lopuksi vielä puolet pois. Silloin ei uuvu taakan alle.

Tälläkin matkalla niitä uupujia oli, reissaajia, jotka ähelsivät eteenpäin valtavan tavaramäärän kanssa.

– Kun selässä on yksi iso ja painava reppu sekä edessä toinen, liikkuminen on tosi vaivalloista. Pelkästään jo bussilla matkustaminen käy työstä.

Vartiainen tietää, mistä puhuu, sillä hän teki ensimmäisen reppureissunsa jo puoli vuosisataa sitten, vuonna 1961.

Takana oli vuosien uurastus Järvenpään Yhteiskoulussa ja edessä pitkä vapaa kesä, jonka hän vietti liftaamalla useita viikkoja pitkin Eurooppaa. Mukana oli tuttu kaveri koulusta, Hannu Toivola.

Työvuodet kumpikin vietti tahollaan, mutta nyt molemmat ovat eläkkeellä ja aikaa on.

– Hannu asuu tätä nykyä talvet Thaimaan Hua Hinissa, kesät Suomessa. Me tapasimme jälleen Thaimaassa, Vartiainen hymyilee.

Vaikka Vartiainen itse vähän toppuuttelee, niin eiköhän hän taas vuoden päästä näihin aikoihin ole palannut taas yhdeltä reppureissulta.

– No niin... Eihän sitä tiedä. Aasia on kiinnostava maanosa, ja siellä on vielä paljon nähtävää.

Ajatus tästä viimeisimmästä matkasta vahvistui päätökseksi viime syksynä, kun Vartiainen istuskeli Levin mökillä ja pohdiskeli niitä näitä – muun muassa Bangkokin lennon hintaa. Netistä selvisi, että se oli hiukan halvempi kuin vuotta aikaisemmin ja Vartiainen tilasi lennon samantien.

– Maapallo pienenee ja kauas pääsee entistä edullisemmin, ja siellä kaukana kaikki on paljon halvempaa, Vartiainen juttelee.