Sotaveteraanien arki on täynnä monia haasteita, joista vähäisin ei ole ruokahuolto.
Pääkaupunkiseudulla veteraanien ja muiden ikäihmisten kotona asumista tukevat muun muassa ruoka-automaatit, joiden edelläkävijä on Menumat. Suomalaista keksintöä on kehitelty jo miltei parikymmentä vuotta – nyt palvelu toimii etupäässä pääkaupunkiseudulla.
Aluksi tuntui hankalalta ajatus, että automaatti antaa ruokaa.”
Menumatin idea on yksinkertainen: Finncateringin valmistamat ruoat pakataan foliopäällysteisiin rasioihin, jotka pakastetaan automaattiin. Kun asiakas haluaa ruokaa, hän ottaa rasian ja asettaa sen laitteessa olevaan lämmittimeen. Automaatti ilmoittaa, milloin ruoka on valmista.
Sotaveteraanit
Vuosien 1939–45 sotiin osallistuneita sotaveteraaneja on Suomessa elossa noin 43 000. Määrä vähenee noin 500 veteraanilla joka kuukausi.
Nuorimmat sotiin osallistuneista ovat syntyneet vuonna 1926.
Talvisodassa oli asepalveluksessa 350 000 miestä ja jatkosodassa yli 600 000 miestä.
Myös noin 200 000 lottaa, sotilaskotisisarta, Suomen punaisen ristin sairaanhoitajaa ja apusisarta sekä muita naisia oli sotavuosien maanpuolustustehtävissä.
Veteraanijärjestöjä ovat Suomen sotaveteraaniliitto, Rintamaveteraaniliitto, Rintamanaisten liitto sekä Sotainvalidien veljesliitto.
Yksi automaattia käyttävistä veteraaniperheistä asuu Helsingin Vartiokylässä. Meri ja Ossian Sjölund ovat käyttäneet Menumat-automaattia jo kolmatta vuotta.
– Kyllä minä aluksi vierastin aika lailla tällaista automaattia. Kun koko ikäni olen tottunut laittamaan perheelle ruokaa itse, tuntui hankalalta ajatus, että joku automaatti antaa ruokaa, tunnustaa Meri Sjölund.
– Mutta kun tämän käyttöön on nyt tottunut, ei se niin outoa olekaan.
Sjölundit ovat aina pitäneet hyvästä perusruoasta. Kokolihatuotteita he toivoisivat automaattiin enemmänkin.
– Kunnon pihvi ja kyljys olisi kyllä poikaa, mutta tuntuu, että automaatin liharuoat ovat aina jauheliharuokia, aprikoi Ossian Sjölund.
Sota-aikana merivoimissa ja Kannaksella palvellut Ossian Sjölund on aina viihtynyt vesien äärellä: sotien jälkeen hän uurasti tullissa ja kauppalaivastossa – kalastus on ollut hänelle vähintäänkin rakas harrastus.
Nykyisin kaupoista on vaikea löytää hyvää kalaa.”
– Kunnon kalaruokaa ei saa tehdyksi, jos raaka-aine ei ole ehdottoman tuoretta. Nykyisin kaupoista on vaikea löytää hyvää kalaa, ja joskus tuntuu, että kalat tiskissä muuttavat väriä jo silloin, kun niitä päin katsookin, naurahtaa Ossian Sjölund.Vaikka rintamalla ruoansaanti ei aina ollut taattua, ei tilanne ollut helppo kotirintamallakaan. Etenkin suurissa kaupungeissa elintarvikkeita sai toisinaan niukasti.
– Korttiaikana hyvin monista elintarvikkeista oli puutetta. Sodan jälkeen tilanne alkoi kyllä parantua, mutta vielä tätä taloa rakennettaessa esimerkiksi kahvi ja sokeri olivat kortilla, muistuttaa Meri.
Sjölundien nykyinen koti on valmistunut vuonna 1953.
– Minusta tuntuu, että nuorten suhtautuminen ruokaan on hyvin erilaista kuin meillä vanhoilla ikäpolvilla. Osa nuorista varmasti osaa antaa arvon ruoalle, mutta eivät kaikki. Ongelma taitaa olla se, että nyt kaikkea on kaupoissa yllin kyllin, arvioi Meri Sjölund.
Huhtikuun lopussa muistetaan jälleen sotaveteraaneja tavallista näyttävämmin.
Kansallisen veteraanipäivän valtakunnallinen pääjuhla järjestetään Espoossa Barona-areenalla 27. huhtikuuta alkaen kello 13.00. Sitä ennen pidetään lipunnosto ja hartaus sekä veteraaneille tarjottava lounas.
Aseveli-iltaa vietetään Barona-areenalla 26. huhtikuuta kello 18–20. Esiintyjinä ovat muun muassa Pirkko Mannola, Marjatta Leppänen, Vieno Kekkonen ja Kanttiinin Lotat.