Taloyhtiön tiedot ovat paksuissa mapeissa isännöitsijällä.
Paitsi että ennen pitkää mappien sisällöt ovat nähtävillä myös verkossa – riippumatta isännöitsijän tavoitettavuudesta tai kansioiden kanniskelusta paikasta toiseen.
Uusi asunto-osakeyhtiölaki lisäsi taloyhtiöiden hallinnoinnin ja isännöinnin vaatimuksia avoimuudesta, osakkaiden yhdenvertaisuudesta ja suunnitelmallisuudesta.
– Kaikkien osakkaiden pitää tietää, mitä taloyhtiössä tapahtuu, kiteyttää SKH Isännöinnin toimitusjohtaja Markku Kulomäki.
Ja avoimuudessa internet on ylivoimainen, hän painottaa.
Asunto-osakeyhtiölakiuudistui
Uusi asunto-osakeyhtiölaki tuli voimaan 1. heinäkuuta 2010.
Vanha laki oli peräisin 1960–80-luvuilta, jolloin rakennettiin yli 60 prosenttia nykyään käytössä olevasta asuntokannasta.
Liki puolet suomalaisista asuu asunto-osakeyhtiöissä.
Uusi laki selventää kunnossapidon vastuuta yhtiön ja osakkaan kesken ja kannustaa osakkaita pitämään huolta huoneistoistaan.
Uudistettu laki myös parantaa osakkaiden tiedonsaantia ja vaikutusmahdollisuuksia.
Lentolipun voi ostaa tiskiltä, mutta myös netistä, Kulomäki vertaa.
– Mapit eivät poistu, mutta niiden rinnalle tulee verkko. Se antaa osakkaillekin enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa.
Kulomäen luotsaama, pääkaupunkiseudulla toimiva SKH Isännöinti on ensimmäisten isännöitsijätoimistojen joukossa viemässä taloyhtiöiden tietoja verkkoon.
– Taloyhtiöiden tiedothan ovat jo digitaalisessa muodossa. Avaamme verkkopalvelumme kesällä ja vuoden loppuun mennessä siinä ovat kaikki taloyhtiömme, Kulomäki selvittää.
Jokaiselle taloyhtiölle avataan omat kotisivut, jolle taloyhtiön tiedot kootaan. Asukkaat kirjautuvat sivuille omilla tunnuksillaan.
Yksityisyyden suojan vuoksi kaikki tieto ei kuitenkaan ole täysin avointa.
– Taloyhtiön hallitus näkee kaikki asiat, mutta osakas vain omaan asumiseensa liittyvät tiedot.
Verkossa ei myöskään julkaista asukasluetteloa.
Kulomäen mukaan isännöitsijän ylläpitämistä kotisivuista ei taloyhtiöissä tehdä erikseen päätöstä.
Korjaustiedot säilytettävä ikuisesti.”
Sähköinen järjestelmä pitää tiedot ajan tasalla.– Autopaikkatilanne, maksut, pankkisaldot, remontit, luettelee Kulomäki.
Merkittävää tietoa on myös hallituksen esittämä kunnossapitotarveselvitys viideksi vuodeksi.
Asunnoissa tehtyjen remonttienkin ilmoitusvelvollisuus laajeni lain myötä huomattavasti. Tiedot korjauksista on säilytettävä ikuisesti eli niin kauan kuin taloyhtiö on olemassa.
Verkkoon voi viedä niin ison kuin pienenkin taloyhtiön.
– Mikä koko tahansa käy, palvelukanavat ovat samat kaikille taloyhtiöille, Kulomäki toteaa.
Hän muistuttaa asunto-osakeyhtiölain edellyttävän entistä ammattimaisempaa isännöintiä. Monet pienet taloyhtiöt pyörittävät hallintoaan edelleen omin voimin.
Entä kun taloyhtiö haluaa vaihtaa isännöitsijänsä, vaikkapa SKH:n, toiseen?
– Tiedot eivät tietenkään jää meille, vaan annamme ne toiselle toimistolle. Aivan kuten mapitkin siirretään eteenpäin, Kulomäki vastaa.
Hänestä paluuta entiseen, ei-sähköiseen järjestelmään ei enää ole. Kyse on vain siitä, miten nopeasti taloyhtiöt verkkoon siirtyvät.