Piilota X Palauta

Vitträskin huvilayhteisö avautuu kesänäyttelyssä

Kulttuuri Kommentoi

Vitträsk-järven rannalle 1900-luvun alussa muodostunut, arkkitehtonisesti mielenkiintoinen huvilayhteisö on Hvitträskin kesänäyttelyn aiheena. Näyttely valottaa huvilayhteisön syntyä, arkkitehtuuria ja vilkasta seuraelämää valokuvien, piirrosten ja tekstien avulla.

Asukkaat seurustelivat lähinnä keskenään ja vieraidensa kanssa.”
Huvilat edustavat etenkin kansallisromantiikkaa ja klassismia. Suunnittelijoina toimikin joukko eturivin arkkitehtejä: Gesellius-Lindgren-Saarinen -kolmikon lisäksi muun muassa Valter Thomé, Carl Ricardo Björnberg, Karl Lindahl, Hjalmar Åberg, Jarl Ekelund ja Otto-Iivari Meurman.

Monet huviloiden rakennuttajista olivat huomattavia helsinkiläisiä liikemiehiä, lääkäreitä, pappeja ja pankinjohtajia.

Heillä oli kiinnostusta ja varaa antaa arkkitehdeille lähes vapaat kädet toteuttaa ideoitaan.

– Hvitträskiä voidaan täydellä syyllä pitää huvilayhteiskunnan keskuksena. Se antoi monia impulsseja rakennuksille, joita järven ympärille syntyi. Hvitträsk ja monet muut rakennuksen järven ympärillä ovat kokonaistaideteoksia; ulkokuori ja sisätilat puhuvat samaa kieltä, tähdentää avajaisissa puhunut Suomen kansallismuseon ylijohtaja Helena Edgren.

Hvitträsk vaikutti myös alueen kulttuurielämään. Toinen yhteisön kannalta merkittävä rakennus oli musiikkikauppias ja Jean Sibeliuksen nuottikustantaja R. E. Westerlundin rakennuttama Hvittorp.

– Huvilan suunnittelutyössä oli huomioitu musiikin esittäminen. Huvilalle kokoontui pääkaupunkiseudun musiikkiväki Selim Palmgrenin, Robert Kajanuksen ja Aino Acktén johdolla, lisää näyttelyn käsikirjoittaja Päivi Hovi-Wasastjerna.

Huvilayhteisön sosiaalinen elämä olikin vilkasta. Asukkaat seurustelivat lähinnä keskenään ja vieraidensa kanssa.

Kyläläisiin oltiin yhteydessä vain silloin, kun huviloilla tarvittiin työvoimaa.

Edgren kertoo, kuinka 1900-luvun alun kesäkoteihin kuului aina hyvin hoidettu puutarha. Omistajat pitivät huolta kukkaistutuksista ja niitä kiertävistä hiekkakäytävistä.

Palvelusväen vastuulle jäivät keittiöpuutarhat puineen ja pensaineen.

– Huvilaeläjät olivat varsin riippumattomia muusta tuotannosta. Puutarhat tuottivat satoa ja taloissa oli possuja ja kanoja.

Saunat olivat vain palvelusväkeä varten. Herrasväellä oli oma uimahuoneensa rannalla, säädyllisen etäisyyden päässä saunarakennuksesta.

– Maailma on tänään aivan toisenlainen kuin Vitträskin villojen rakentamisen aikaan. Joitakin merkittäviä kohteita on hävinnyt. Villoissa on koettu vuosien saatossa sotaa ja erämaan rauhaa. Kaikesta huolimatta Vitträskin alueella on jäljellä vielä jotakin sellaista, jonka toivoisi säilyvän pitkälle tulevaisuuteen, Hovi-Wasastjerna korostaa.

Vitträskin villat -näyttely Hvitträskissä (Hvitträskintie 166, Kirkkonummi) 15.11. asti. Liput 2,5–6,5 e, alle 7-v. 0 e.

Käyttäjän Heikki Merihaara kuva
Heikki Merihaara

Kommentit

Osallistu keskusteluun

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
  • Kirjoita rakentavasti, asiallisesti ja keskustelua edistävästi.
  • Älä esitä sukupuoleen, ikään, syntyperään, kieleen, uskontoon, vammaisuuteen tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kohdistettuja asiattomuuksia.
  • Älä levitä huhuja tai valheita.
  • Käytä asiallista ja hyvää kieltä, älä kiroile.
  • Älä yllytä rikokseen tai väkivaltaan.
  • Älä laita viestiisi linkkejä laittomaan tai epäasialliseen materiaaliin.
  • Älä mainosta.
  • Älä käytä ylipitkiä lainauksia. Jos lainaat jotain toista kirjoittajaa tai sivustoa, mainitse lähde.