Iso remontti toi seurakunnalle entistä valoisamman tuomiokirkon

Peruskorjauksesta kuoriutunut Espoon tuomiokirkko on entistä valoisampi. Se johtuu pitkälle uusista valaisimista, mutta myös seinien ja katon puhdistamisesta.

Vuosien mittaan pintaan pinttynyt harmaa kerros on poistettu kuivapuhdistuksena erikoissienellä. Pariin paikkaan konservaattori jätti fragmentteja, joista entisen tumman ja uuden vaalean pinnan eron näkee selvästi.

Halkeamia on puolestaan häivytetty kalkkivedellä. Näkyvimpiä muutoksia lienee kuitenkin kirkon keskiosan katon ruoteiden punertavat raidat. Aiemmin raitoja ei ruoteissa ollut.

Konservaattori Tapio Hiltunen kertoo vetäneensä ruoteiden raidat kalkkivärisekoituksella, joka sisältää muun muassa punamultaa.

– Väriä ei voinut käyttää liian voimallisesti, vaan vain sen verran, että ruoteet tulevat esille.

Museovirasto valvoi tarkasti saneerausta, joka piti tuomiokirkon suljettuna yli yhdeksän kuukautta. Ovet avautuivat seurakuntalaisille jälleen ensimmäisenä adventtisunnuntaina.

– Kirkko täyttyi heti ensimmäisessä messussa, myhäilee Espoon tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra Antti Kujanpää.

Suositussa kirkossa järjestetään jouluaattonakin seitsemän jouluhartautta sekä jouluyön messu.

Valaistuksen lisäksi kirkossa on uusittu muun muassa äänentoisto, sähköjärjestelmä ja lämmitys. Iso osa muutoksista on teknisiä eivätkä ne näy ulospäin.

Viimeistelytyöt jatkuvat vielä ja uusien urkujen asennuskin alkaa vasta ensi syksynä.

Kujanpää lupaa vuoden kuluttua adventiksi urkuelämystä.

– Vartin yli yhdeksän penkit järisevät.Tuomiokirkon kunnostus vaati tarkkaa kättä

Espoon tuomiokirkko avasi jälleen ovensa seurakuntalaisille ensimmäisenä adventtisunnuntaina runsaat yhdeksän kuukautta jatkuneen peruskorjauksen jälkeen.

Remontin aikana tuomiokirkkoseurakunta muun muassa hoiti rippiläisten konfirmaatiot läheisen oppilaitos Omnian kappelissa.

Evakkoaika on nyt ohi, iloitsee seurakunnan kirkkoherra, tuomiorovasti Antti Kujanpää ja toteaa ison osan korjauksista kohdistuneen piiloon jäävään tekniikkaan, kuten sähköjärjestelmään, äänentoistoon ja lämmitykseen.

Saneeraus kyllä näkyykin: liasta puhdistetut seinät ja katto ovat vaalenneet, alttari ja alttarikaiteet on uusittu, kirkonpenkit korjattu ja maalattu, lahonneet ikkunanpokat vaihdettu ja kattomaalaukset restauroitu.

Lisäksi varustus on kasvanut lukupulpetilla ja myöhemmin tulee uusi kastemalja. Myös alttaritekstiilit on vaihdettu.

Parhaiten erottuu luonnollisesti valon lisääntyminen. Kirkkoon teetettiin varta vasten uniikit valaisimet ja valopisteiden määrää lisättiin.

Tosin asiasta piti vääntää Museoviraston kanssa, jonka mielestä kuoriin ei olisi saanut laittaa mitään valoja.

Valojen suuntauksen kautta asiassa päästiin sopuun.

– Haluamme kuitenkin pitää kirkon jumalanpalveluskäytössä eikä museona, korostaa Kujanpää.

Valoille haettiin tarkka sävy, samoin kuin penkkien maalillekin. Keskiaikaisen kirkon ulkonäköä ei saa muuttaa.

Tekniikan kohentumisen huomaa myös ilmanvaihdossa.

– Ilmastointi on niin tehokas, että messun jälkeen kuudesta alttarikynttilästä paloi enää kaksi, Kujanpää naurahtaa.

Espoon vanhin säilynyt rakennus on kovassa käytössä. Jouluaattonakin harmaakivikirkossa järjestetään seitsemän jouluaaton hartautta sekä jouluyön messu.

Kirkollisten toimitusten lisäksi kirkossa järjestetään muun muassa konsertteja. Suosittuun paikkaan riittää tulijoita koko ajan, mutta määrää on pitänyt rajoittaa.

– Tämä on kuitenkin kahden seurakunnan kirkko, joihin kuuluu yli 60 000 seurakuntalaista, tuomiorovasti muistuttaa.

Tuomiokirkkoseurakunnan lisäksi tuomiokirkkoa käyttää Espoon ruotsinkielinen seurakunta.

Edellisen kerran tuomiokirkko saneerattiin 1980-luvun alussa, jolloin muun muassa krusifiksi asetettiin nykyiselle paikalleen.

– Tällä remontilla mennään taas seuraavat 30 vuotta, Kujanpää toteaa.

Kirkossa soivat vielä vuoden verran väliaikaiset sähköurut ennen uusien urkujen asentamista. Ne sisältyvät peruskorjauksen 3,8 miljoonan euron kuluihin, kuten myös remontoidut kirkon viereinen toimituskappeli sekä Pitäjäntupa.