Piilota X Palauta

Liikenneoppia ajalta jo ennen Kehä kolmosta

Paikalliset Kommentoi

Kun Tarvontie oli vielä nuori, joutuivat autonrattiin mielivät istumaan autokoulussa paljon lyhyemmän ajan kuin nykyisin.

Autokoulu oli kuitenkin pakollinen – ja opetuksen tukena käytettiin hyvin havainnollisia apuvälineitä.

Autokoulun jälkeen osattiin korjata auton vikoja vaikka keskellä maantietä.”
– Jokainen autokoulu hankki opetusvälineitä oman harkintansa mukaan. Moni osti pienoismalleja Saksasta, jossa esimerkiksi Emil Höhmin tehtailla kolmisenkymmentä työntekijää teki pelkästään näitä opetusvälineitä, kertoo Kauniaisissa asuva Jussi Muotiala.

– Monella espoolaisella on varmasti muistikuva takavuosien autokoulun näyteikkunasta, jossa on tällainen halkaistu opetusauto ja pölyinen fiikus. Se on sitä arjen nostalgiaa, naurahtaa Muotiala.

Espoon automuseo

Espoon automuseo on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminnassa ollut automuseo.

Kokoelmiin kuuluu satakunta autoa ja viitisenkymmentä mopoa Pakankylän kartanon navetassa.

Museoautojen joukossa on menopelejä jo 1900-luvun alusta lähtien.

Vuosittain vaihtuvien teemanäyttelyiden aikana on nähty muun muassa miniautoja ja autojen keräilykuvia.

Tänä kesänä museossa esitellään autokoulujen opetusvälineistöä.

Museo on avoinna toukokuusta elokuun loppuun kello 11–17, keskiviikkoisin kello 11–19, maanantaisin suljettu.

Koko joukko autokoulujen vanhoja opetusvälineitä on äitienpäivästä alkaen tutkittavana Espoon automuseossa. Esineet ovat peräisin valtaosin Jussi Muotialan omista kokoelmista.

– Mitenkään edullisia tällaiset opetusvälineet eivät suinkaan olleet. Kalleimmat saattoivat maksaa jopa neljänneksen oikean auton hinnasta.

– Niinpä kalustoa tehtiin opetuskäyttöön esimerkiksi halkaisemalla tavallisia autonosia, esimerkiksi moottoreita, kertoo Muotiala.

Yksi mielenkiintoisimmista näyttelyesineistä on Höhmin tehtailla tuotettu toistametrinen automalli, jossa myös sähkölaitteet toimivat.

Vielä muutama vuosikymmen sitten autokouluissa annettiin opetusta myös yllättäviin vikatilanteisiin.

– Kyllä oppilaat osasivat autokoulun jälkeen korjata auton yleisimpiä vikoja vaikka keskellä maantietä. Ja juuri tätä varten tarvittiin tietoa esimerkiksi vaihteiston tai jarrujen rakenteesta.

Autokoulussa selvitettiin myös auton sähkölaitteiden toimintaa erityisten opetustaulujen avulla. Nämä taulut olivat usein keskenään erilaisia – tavallisesti käytettiin niitä osia, mitä varaosaliikkeissä sattui olemaan.

– Nykyisin ei tavallinen autoilija itse voi tehdä autolleen juuri muuta kuin viedä korjaamoon ammattimiesten hoitoon, pohtii Muotiala.

Puolessa vuosisadassa espoolainen liikenne ja ajotavat ovat muuttuneet miltei täydellisesti.

– Pitää muistaa, että ennen nopeusrajoituksia ei juuri ollut ja kaupunkien keskustoissakin sai ajaa niin paljon kuin koneesta lähti.

– Jälki oli sitten sen mukaista eli kolareita oli paljon. Autot eivät olleet kolariturvallisia eikä onnettomuuspaikalle voinut soittaa apua kännyköillä, kertoo Muotiala.

Espoon automuseon perinteinen äitienpäivän rompetori on jo lähes ilmiö.

Kesäkauden avajaisissa on myynnissä mitä erilaisimpia varaosia ja autotarvikkeita, joita alalle vihkiytyneet tarvitsevat kipeästi.

Rompetorille saapuu penkojia ympäri eteläistä Suomea.

Käyttäjän Jari Pietiläinen kuva
Jari Pietiläinen

Kommentit

Osallistu keskusteluun

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
  • Kirjoita rakentavasti, asiallisesti ja keskustelua edistävästi.
  • Älä esitä sukupuoleen, ikään, syntyperään, kieleen, uskontoon, vammaisuuteen tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kohdistettuja asiattomuuksia.
  • Älä levitä huhuja tai valheita.
  • Käytä asiallista ja hyvää kieltä, älä kiroile.
  • Älä yllytä rikokseen tai väkivaltaan.
  • Älä laita viestiisi linkkejä laittomaan tai epäasialliseen materiaaliin.
  • Älä mainosta.
  • Älä käytä ylipitkiä lainauksia. Jos lainaat jotain toista kirjoittajaa tai sivustoa, mainitse lähde.