Kotikisojen miljoonatuloilla palkataan 20 päätoimista juniorivalmentajaa

Kalervo Kummola käyskentelee areenan käytävillä. Kummola haluaa valokuvaan kisamaskotti Hockeybirdin eteen. Tuima kiekkolintu on kuulemma kuin ilmetty satumaailman Kummola. Tuuheista kulmakarvoista löytyy selvää yhdennäköisyyttä, mikä selvästi imartelee Kummolaa.

– Eiköhän tule tosi upeat kisat, monessa mielessä ennennäkemättömät. On paljon suuria tähtiä ja uusi sarjasysteemi.

– Ja kisat televisioidaan sataan maahan. Homma on paisunut kuin pullataikina, mutta näin tämä menee, Kummola miettii jääkiekon suosiota.

Vuotuisten MM-karkeloiden järjestäminen maksaa Kummolan mukaan 19 miljoonaa euroa. Edelliset kotikisat pelattiin Helsingissä keväällä 2003. Yhdeksässä vuodessa kustannukset ovat ”paisuneet suurin piirtein tuplaksi”.

– Mielellämme myisimme halvalla lippuja, mutta kun nämä kisat pitää myös kustantaa, Kummola puolustaa Leijonien alkusarjakoitosten 155 tai 195 euroa maksavien lippujen hintoja.

Kiekkolintua kismittää valtoimenaan vellova lippukeskustelu, joka on mediassa huuhtonut tieltään monia urheilullisia näkökulmia. Liput kuulemma käyvät hyvin kaupaksi.

– Keskustelu on noussut myöhäisessä vaiheessa ja koskee pientä prosenttia lipuista. Mielestäni olisi voitu puhua finaalipelien hinnoista, jotka ovat huomattavasti korkeammat kuin Suomen pelien hinnat. Ne liput menivät kaupaksi heti. Ei niistä kukaan mitään puhunut, Kummola ihmettelee.

Halvin lippupaketti loppuotteluun ja pronssipeliin maksoi 445 euroa, välieriin 345 euroa. Jotain suomalaisen kiekkoyleisön maksukyvystä kertoo se, että edes välieriä ei ole myyty loppuun.

Pyrimme hakemaan valmentajiksi entisiä pelaajia, jotka pystyvät opettamaan pikkujunioreita.

Jos ostaa 176 euron hintaisen välierälipun, tukee samalla suomalaista juniorikasvatusta.

Jääkiekkoliitto tavoittelee kotikisoista jopa kahdeksan miljoonan euron voittoa. Ennätystuotoilla lajiliitto aikoo muun muassa palkata noin 20 päätoimista D-juniorivalmentajaa.

– Vaikka valmentajat tulevat olemaan liiton palkkalistoilla, heidät sijoitetaan seuroihin kiekkokeskuksiin. Pyrimme hakemaan valmentajiksi entisiä pelaajia, jotka pystyvät opettamaan pikkujunioreita, Kummola korostaa.

Lupaus kahdestakymmenestä huipputason juniorivalmentajasta epäilemättä vaimentaa lippukohua. Mistä kannatettava ajatus uuden Leijona-sukupolven kasvattajista on peräisin?

– Kyllä se taitaa olla aika lähellä tässä se idean isä, Kummola myhäilee.

– Ajatus on saanut laajan hyväksynnän, ja siitä on keskusteltu jo liiton valtuustossa, joka lopulta päättää asiasta.

Kummola korostaa, että suomalaisessa jääkiekossa kaivataan uusia avaussyöttöjä. Kilpailu lahjakkuuksista on Suomessa koventunut eri urheilulajien välillä.

– Toistaiseksi olemme pärjänneet erittäin hyvin, mutta ei pidä pudota kelkasta. Tyttökiekkoilun puolella meillä on tietysti ihan huikea kasvu tällä hetkellä.

– Kaikki hyvät ideat otetaan vastaan, heittelipä niitä kuka hyvänsä. Mediakin voi antaa joskus hyviä ideoita, Kummola virittää syötin innokkaille sopuleille.

Mediasta puheen ollen, toimittajia on areenassa paikalla pienen suomalaisen kunnan verran: 370 kirjoittavaa toimittajaa, 120 valokuvaajaa ja 550 toimittajaa television puolelta. Kummola osaa numerot ulkoa.

– Lehdistö vie enemmän ja enemmän tilaa. Esimerkiksi koko pitkä yläkatsomon sivu on varattu lehdistölle. Jos saisimme nekin liput myytyä, voisimme alentaa hintoja, Kummola sanoo.

Lisäksi rahvaan paikkoja vievät suomalaisen kiekkokansan suosikkiauto Skoda ja muut IIHF:n sponsorit.

– Kansainvälinen liitto ja markkinoinnin yhteistyökumppanit vievät toista tuhatta paikkaa, Kummola kertoo.

Jääkiekko on miljoonabisnestä muillekin kuin Mikko Koivulle, Valtteri Filppulalle ja Kari Lehtoselle.