Espoon mitalla

Piskuinen Porvoo on päässyt omalla reiluutta kuvastavalla mittayksiköllä historian kirjoihin – ja Wikipediaan.

Porvoon mitta on ilmaisu, jolla ilmaistaan runsautta tai reilua määrää. Jos jotain tehdään tai annetaan "Porvoon mitalla", tehdään se reilusti, hiukan ylimääräistä antaen.

Espoolaista elämänmenoa muutaman vuoden seuranneena uskon, että Suomen toiseksi suurimmalla kaupungilla olisi erinomaiset mahdollisuudet päästä aikakirjoihin omalla Espoon mitalla.

Tällä aikaan liittyvällä mitalla voisi kuvata niitä – yleensä – lisävuosia, mitä asioiden päättämisestä kuluu niiden toteuttamiseen.

Erityisesti tätä mittayksikköä voisi käyttää kunnallisessa päätöksenteossa. Ja aivan erityisenä kohteena voisi olla muun muassa kaavoitus.

Kun jossain muussa kunnassa esimerkiksi jonkin alueen asemakaavan valmistuminen kestää X vuotta, on Espoon mitta yleensä vähintään X+3 vuotta.

Joissain tapauksissa yhtälö on jopa X+10 vuotta. Riippuen vähän siitä, miten kuntavaalit sattuvat osumaan valmistelun rytmiin.

Espoon mittahan tulee yksinkertaisesti siitä, että espoolaiset osaavat käyttää, ja yleensä myös käyttävät heille lain suomaa oikeutta valittaa päätöksistä, jotka eivät heitä miellytä.

Osa valituksista on täysin aiheellisia. Mutta väitän, että Espoossa valituspaperit singahtavat eteenpäin helpommin myös silloin, kun päätös ei vain jostain syystä vastaa valittajan omaa mielipidettä.

Ja jotta valittajan näkemys ei varmasti unohtuisi, jatkuu kierros yleensä läpi kaikki mahdolliset oikeusistuimet tai konklaavit.

Valittamisen oikeus kuuluu demokratiaan. Toisaalta demokratiaan kuuluu myös se, että enemmistön kanta ratkaisee, jos päätös muuten kaikin tavoin kestää päivänvalon.

Joskus mielessäni on käynyt, että tuo jälkimmäinen demokratian kulmakivistä unohtuu Espoossa keskimääräistä useammin.

Porvoon mitalla on positiivisen reiluuden kaiku.

Espoon mitalla kaiku on, sanoisinko, vähemmän positiivinen.