Espoon opettajarintamalla on tällä hetkellä työnantajan markkinat. Ainakin, kun täytettävänä on vakinainen opettajan vakanssi.
– Vakinaisiin virkoihin on poikkeuksetta 20–60 pätevää hakijaa, arvioi opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen.
Pari viime vuotta jatkunut tilanne kertoo Toivosen mukaan siitä, että talouden epävarmuuden lisääntyessä monenlaiseen työhön kykenevät opettajat hakeutuvat yksityissektorilta takaisin varmemman leivän ääreen kunnallisiin virkoihin.
Tässä hakijoiden tulvassa vakinaisiin opettajan virkoihin on kaksi poikkeusta: erityisopetus ja teknisen työn opetus.
– Meillä, kuten muissakin kunnissa suurin pula on pätevistä erityisopettajista, Toivonen huokaa.
Hän laskee, että jopa 45 prosenttia Espoossa erityisopetuksessa työskentelevistä opettajista on muodollisesti epäpäteviä.
Pari tuhatta opettajaa
Espoon perusopetuksessa opettajan vakansseja on tällä hetkellä 1 729. Epäpäteviä vakanssilla olevia sijaisia on 124.
Lukioissa on kaikkiaan 264 vakanssia. Epäpäteviä vakanssilla olevia sijaisia on 3.
Tällä hetkellä Espoon kaupunki hakee ensi syksynä alkaviin määräaikaisiin tehtäviin 27 luokanopettajaa, 25 aineopettajaa ja 19 opettajaa erityisopetukseen.
Espoossa on 83 suomenkielistä peruskoulua ja 11 lukiota.
Oppilaita suomenkielisessä perusopetuksessa on yli 24 000.
– Useimmilla heistä on opettajan peruskoulutus, mutta heiltä puuttuu täydentävä koulutus erityisopetukseen.
Ongelmana on erityisopettajakoulutuksen vähäisyys, ja opettajien haluttomuus kouluttautua poikkeuksellisen haastavaan työhön.
Pätevien hakijoiden puute nousee ongelmaksi myös haettaessa opettajaa määräaikaiseen tehtävään.
– Esimerkiksi äitiysloman tai vanhempainloman sijaisuuksiin on päteviä henkilöitä vaikea löytää. Silloin on valittava epäpätevä, mutta muuten tehtävään soveltuva, Toivonen huomauttaa.
Tällä hetkellä Espoon perusopetuksen vakansseista noin seitsemän prosenttia on täytetty määräaikaisesti epäpätevällä henkilöstöllä.
Opettajaksi hakeutuvalla pitää olla hyvät vuoro-vaikutustaidot.”
Ketä tahansa ei sijaiseksikaan kelpuuteta.
– Yleensä valittavalla on jonkinlaista työalaansa liittyvää koulutusta.
Esimerkkinä opetustoimen johtaja mainitsee sosionomin koulutuksen saaneet, jotka työskentelevät erityisopettajina.
– Opettajaksi hakeutuvalla pitää olla hyvät vuorovaikutustaidot ja kyky tulla nuorten kanssa toimeen.
Määräaikaiset sijaisvalinnat tekee kunkin koulun rehtori.
Julkisuudessa esitetyt arviot ovella kolkuttavasta opettajapulasta eivät Toivosta pelota siitäkään huolimatta, että tulevaisuudessa Espoo tarvitsee kasvavan lapsikatraan opettamiseen 10–15 uutta opettajan vakanssia joka vuosi.
– Espoolla on hyvä maine opetusalan työnantajana, ja opettajankoulutuslaitokset ovat lähellä, Toivonen sanoo.