(PÄÄKIRJOITUS) Espoon kaupungin työväenopisto on tällä viikolla juhlistanut 55 vuotta jatkunutta toimintaansa opetuksen, kulttuurin ja elämysten saralla.
Opisto on tullut pitkän matkan vuodesta 1957 tähän päivään ja kasvanut yhdessä Espoon kanssa. Espoo on Suomen toiseksi suurin kaupunki ja työväenopisto Suomen toiseksi suurin aikuisoppilaitos vapaan sivistystyön alalla.
Työväenopiston perustamisvuonna opetusta järjestettiin 1 672 tuntia. Nykyinen tuntimäärä on 62 208. Kasvu on huima, mutta eipä ole laadustakaan tingitty. Kurssitarjonta on monipuolisuudessaan todella kattava.
Työväenopisto on tasapuolinen opinahjo, sillä opiskelijoilta ei kysytä ikää, kokoa eikä näköä. Opetus lähtee opiskelijoiden tarpeesta ja halusta oppia uutta ja kehittyä jossain harrastuksessa – kielissä, liikunnassa tai vaikka pitsinnypläyksessä.
Työväenopistolla on iso yhteiskunnallinen rooli myös ihmisten henkisen hyvinvoinnin vaalijana. Rehtori Tarja Langin mukaan työväenopisto luo yhteisöllisyyttä, mikä vähentää ihmisten kokemaa yksinäisyyttä ja jopa masennusta. Oikein.
Erityisen hyvää työväenopistossa on matala kynnys lähteä oppimaan uutta. Kenenkään ei tarvitse olla maisteri kurssille päästäkseen. Opetus on kuitenkin ammattitaitoista ja laadukasta.
Työväenopiston toiminta on parhaimmillaan, kun se ei ole elitististä eikä myöskään muuttumassa elitistiseksi. Perinteinen nimi työväenopisto on sekin syytä säilyttää. Siinä ollaan jotenkin ihmistä lähellä.