Onko yksivuotiaan hoitopäivä liian pitkä?

(PÄÄKIRJOITUS) Yksivuotiaan espoolaispojan perjantai on pitkä, kertoi Länsiväylän uutinen viime viikonvaihteessa.

Aamuseitsemältä päiväkotiin tuotu poika istuu hiekkalaatikon reunalla iltapäivällä kellon lähestyessä neljää. Hän ei vielä osaa kävellä eikä pysty osallistumaan isompien lasten leikkeihin. Välillä itkettää ja hinku aikuisen syliin on kova, mutta aina sinnekään ei pääse.

Pienten lasten kohdalla jo puolen vuoden ikäero merkitsee kehityksessä paljon. Puolitoistavuotiaskin on valmiimpi päiväkotiin kuin yksivuotias, joka vielä tarvitsee untakin 12–13 tuntia vuorokaudessa.

On helppo sanoa, että pienten lasten paikka on kotona, mutta aina se vain ei onnistu. Asuminen Espoossa on kallista ja jos perheen talous käy tiukaksi, vanhempien voi olla pakko mennä töihin.

Onko yksivuotias sitten liian pieni päiväkotiin? Tähän kysymykseen ei taida lopulta löytyä vastausta. Ohjeita, neuvoja ja viisasteluja sen sijaan riittää yllin kyllin. Usein niiden tarkoituksena on syyllistää vanhempia.

Mitähän lapsi itse miettii, jos miettii mitään. Hän ei varmastikaan tiedosta tekevänsä pitkää päivää nimenomaan päiväkodissa, mutta huomaa kyllä olevansa erossa niistä kaikista tutuimmista ja turvallisimmista kasvoista ja sylistä.