Metrojatke etenee ja odottaa rahoitusta
-
Kuva: Else KyhäläLiikenneministeri Merja Kyllönen tutustui tammikuussa metrotunnelin louhintaan Espoossa. Ministerin vierellä kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä.
Länsimetron jatkeen louhintatyöt voivat alkaa jo ensi vuonna saman tien, kun nykyiset louhinnat saadaan päätökseen.
Hankesuunnitelma metron jatkamisesta Matinkylästä Kivenlahteen on vastikään valmistunut ja Espoon kaupunginhallitus käsittelee sitä ensi maanantaina. Valtuuston käsittelyyn hankesuunnitelma voi edetä mahdollisesti jo kesäkuussa.
Jatkeen pituus Kivenlahteen on seitsemän kilometriä. Jos metrorata vedetään Saunalahteen asti, pituus kasvaa vielä pari kilometriä.
Hankesuunnitelman perusteella ei vielä rakenneta mitään, sanoo sen laatimista vetänyt Espoon teknisen keskuksen rakennuttajapäällikkö Reijo Rossi.
– Sitä käytetään pohjana metron linjaukselle, maanalaisille asemakaavoille ja kustannusarviolle.
Jatkosuunnittelulle rungon antavan hankesuunnitelman kimpussa on Rossin mukaan pyörinyt ”melkoinen porukka” asiantuntijoita.
Länsimetron jatke
Metron jatkaminen Matinkylästä Kivenlahteen tai Saunalahteen maksaa runsaat 700 miljoonaa euroa.
Espoon oma rahoitusosuus olisi 70 prosenttia.
Espoo haluaa valtiolta takuun, että se osallistuu 30 prosentilla kustannuksiin.
Vuoden 2035 ennusteen mukaan Helsingin suunnan metromatkustajista noin 40 000 jatkaisi Matinkylästä eteenpäin.
Metrotunneli Matinkylästä Kivenlahteen on 7 kilometriä, viisi asemaa. Saunalahteen 9 km, kuusi asemaa.
Metrovarikko Sammalvuoreen tai Harmaakallioon. Varikko maksaa noin sata miljoonaa euroa.
Yleisötilaisuuksissa esitelty hankesuunnitelma ei Rossin mukaan kerännyt suurempia vastaväitteitä.
– Rahoituksesta kysyttiin, mutta metron jatketta ei kyseenalaistettu.
Metroradan linjaus ei muuttunut oleellisesti vuosi sitten hyväksytystä yleissuunnitelmasta. Finnoon ja Kaitaan kohdalla tehtiin pientä viilausta.
Jos metrojatke etenee sujuvasti eikä viivästy esimerkiksi valitusten vuoksi, tunnelien louhinta voi jatkua nykyisten louhintojen päättyessä ensi vuonna.
– Kalusto jatkaisi joustavasti suoraan toiseen vaiheeseen, Rossi toteaa.
Rahoitus on silti vielä se kivi, joka hiertää Espoon metrokengässä. Valtiolta ei ole tullut takuuta osallistumisesta kolmasosalla jatkeen kustannuksiin.
Miksi hallitus ei tue liikennehanketta, jonka hyödyt suhteessa kustannuksiin ovat poikkeuksellisen hyvät, kysyy espoolainen kansanedustaja ja valtuutettu Pia Kauma (kok) kirjallisessa kysymyksessään hallitukselle.
Valtioneuvoston liikennepoliittisen selonteon maininta metrohankkeiden suunnitteluvalmiuden edistämisestä 2016–22 ei lupaa Kauman mielestä mitään länsimetron jatkeelle.
– Kauhukuva on, että jatkeen rakentaminen lykkääntyy jopa kymmenellä vuodella.
Valtion viivyttelyyn Kauma näkee parikin syytä. Liikenneministeri Merja Kyllönen (vas) ohjaa rahaa mieluummin kotiseudulleen Kajaaniin eikä Espoon hangoitteluakaan pääkaupunkiin yhdistämistä vastaan katsota hyvällä.
Kauma muistuttaa, että hän äänesti vastaan, kun Espoon valtuusto päätti metron rakentamisesta.
– Mutta kun se päätettiin tehdä, tehdään sitten kunnolla. Se ei ratkaise meidän kaikkia liikenneongelmiamme, mutta on elinkeinopoliittisestikin järkevä.
Kommentit
Eihän kehä II:sta ole saatu vielä jatkettua kehä III:lle, eikös se pitäisi olla listalla
ennen metrojatketta. Tuleeko Saunalahteen metro ennen kauppaa?
"Tuleeko Saunalahteen metro ennen kauppaa?"
Niin, vaikea sanoa kun toisesta päättäävät poliitikot ja toisesta markkinat!!! Perusta itse kauppa sinne saunalahteen jos luullet sen olavan kannattavaa touhua jo nyt kun asukkaita melko vähän.
Ja rahaa on niin että pullottaa Espoon kaupungilla vaikka maailman tilanne vähän epäselvä.Onneksi saa asua kaupungissa missä on satoja mijoonia ylimääräistä vaikka metroon ja toivon että ei sitten puhuttaisi mistään säästölistoista kun seurava erä lamasta iskee päälle koska sehän on propagandaa miljoonia törsäävässä Espoon kaupungissa.
louhinta kulut tietenkin säästyy jos tekee ilmaan metro radan
Täällä me "pohjoisespoossa" = Laaksolahdessa ajetaan sorateillä kun kaupungilla ei ole varaa asfaltoida teitä. Liikenne on sumppuna, kun Kehä II päättyy Viheriin ja seudun ainoat asflattitiet on vedetty täyteen töyssyjä. Eli meille kans verorahaahyvää = teille asfaltti ja kehä II jatkettava Vihdintielle.
Kyllä metron jatke on välttämätön. Eihän Espoonlahteen muuten kannata rakentaa pilvenpiirtäjiä.
Hyvä ja kannatettava hanke. Ihmettelen vaan, että mitä Kyllösen Kajaaniin ohjaamaa rahaa Kauma mahtaa tarkoittaa, ei ole näkynyt.
Jos ja kun louhinta päättyy Matinkylään niin pillit pannaan pussiin.
Taas menetetään veronmaksajien rahaa eikä mitään saatu aikaa.
Tämä älytön rahantuhlaus on yksi syy miksi vastustan metroa.
Metro on vanhanaikaista, metro tuo häiriöitä sekä rikollisuutta,
maksaa tuhottomasti ja on älytöntä laittaa kansa maan alle, kun meillä kaunis rannikko länsiväylällä, mutta sehän se syy onkin halutaan länsiväylä tyhjäksi ja kansa maan alle, että itse voisi aja limusiinilla eikä ole rahvas tiellä! Minullehan se sopii, kun en mene metroon, ajelempa länskäriä merta ihaillen!
Juuri tällaisten ympäristönpilaajien takia pitäisi litra diiseliä tai bensaa maksaa vaikkapa 5 euroa ja maanteille laittaa tullimaksut. Mieti nyt asiaa toistekin, jos kaikki halutaan mahduttaa henkilöautoilla helsinkiin niin ajoratoja pitäisi olla länsiväylällä yhteensä noin 12 - 14 kpl rinnakkain, aika moinen motari ja stadiin pitäisi tehdä noin 100 000 uutta parkkipaikkaa (n. 2 miljardia?), eli oletko muuten valmis maksamaan noin 2000€ vuodessa parkkipaikasta?
"Metro tuo rikollisuutta"? onko sinulla varmaan joku tutkimus jonka mukaan metro on syyllistynyt tai yllyttänyt rikoksiin tai jollain muulla tavalla lisänyt rikollisuutta, epäilenpä"
"Metro on vanhanaikainen" ? Maailmassa rakennetaan tällä hetkellä metrojärjestelmiä ennetyksellisen paljon, eli mitä vanhanaikaista?
Maailmalla rakennetaan pikaraitioteitä ennätystahtiin ja metrojen rakentaminen on jo pitkään ollut taantumassa. Metroja rakennetaan yleensä vain monimiljoonakaupunkeisihin. Länsimetro ei vaikuta autoliikenteeseen Helsinkiin
Vastustan ankarasti pikaraitiotietä koska se tuo häiriöitä ja rikollisuutta, maksaa tuhottomasti ja on älytöntä pilata maisemat radoilla kun ne voidaan tehdä maan allekkin. Pikaraitiotiellä vain tehdään tilaa rikkaiden limusiineille, rahvas kärsii.
Metro on tehty oikeita kaupunkeja varten missä asukasmäärät miljoonia.Ei sovi lilliputt Suomeen missä rahatkaan ei edes tunnu riittävän.
Tietämätöntä höpinää puhe metron sopivuudesta. Juuri nyt keskustellaan, kuinka metron kapasiteetti riittää, kun automatisointi siirtyy. Pikaraitotien kapasiteetti ei riittäisi millään Länsimetron korvikkeena.
No kertokaa kaikki tietävät että missä samankokoisessa kaupungissa asukas määrältään kuin Espoo on rakentanut metron maailmalla.Vastaus ei missään päin maailmaa koska mualla miettitään että onko todellin tarve ja rahaa.Rane sulla on muuten 4-5 lausetta sinun kirjoituksissa niin ei sua voi ihan vakavasti ottaa,kunhan räksyilet.
Yrittäjä ei ehkä ole huomannut ( niinkuin ei osa Espoon päättäjistäkään ), että Espoo on osa miljoonakaupunkia.
Pääkaupunkiseudun raideliikennehankkeista kaupunkiradan jatko Leppävaarasta länteen on ylivoimaisesti kannattavin. Eikö se hanke pitäisi saada liikkeelle enne metron jatkoa!?
Kaupunkiradan kustannusarvio on alle kolmasosa metron kustannuksista. Valtio maksaa siitä puolet, ja lisäksi talkoisiin saadaan mukaan myös Kauniainen.
Ilman kaupunkiradan jatkoa Pisara-rata olisi torso.
Ei taida sekään riittää muualla maailmassa metron rakentamiseen jos kaksi kaupunkia missä on metro yltää noin 800000 asukkaan määrään.Suuruuden hulluutta on näissä molemissa kaupungeissa enemmän kuin riittävästi,onneksi guggenheimi on toistaiseksi jäissä ja toivottovasti loppullisesti.
Missä muualla rakennetaan tai aiotaan rakentaa tunnelimetroa näin harvaan asutulle alueelle?:
- Suur-Tapiola: 25,1 km2, 41 565 asukasta (2005), 1 656 as/km2 (ks. Wikipedia/Suur-Tapiola)
- Suur-Matinkylä: 15,2 km2, 32 635 asukasta (2005), 2 147 as/km2 (ks. Wikipedia/Suur-Matinkylä)
- Suur-Espoonlahti: 37,5 km2, 47 382 asukasta (2005), 1 264 as/km2 (ks. Wikipedia/Suur-Espoonlahti)
Missä muualla rakennetaan tai aiotaan rakentaa tunnelimetroa näin harvaan asutulle alueelle?: No Itä-Helsingissä ainakin. Itä-metro ehkä osin pintametrona, kun se on ihan korpimetro. Ja se on monin verroin pöllömpi idea, kuin Länsimetron jatke. Suur-Espoonlahden alueella metron pohjana oleva asutus kohoaa lähi vuosikymmenenä noin 70 000 asukkaaseen. Suurin lisäys on Finnoossa. Tässä vaiheessa on väärä kysymys se, pitikö metroon ryhtyä Espoossa ollenkaan. Ja kun ryhdyttiin, niin se on tehtävä loppuun asti ja yhtä soittoo. Tynkämetro olisi Suur-Espoonlahden kannalta karmea kehitysjarru ja takaisku. Espoon kaupunginhallitus teki sen, mitä tässä kohtaa piti tehdä, kun päätti jatkosta. Jatkometron suunnittelu, tiedottaminen ja kaikinpuolinen valmistelu on ollut huomattivasti laadukkaampaa ja läpinäkyvämpää, kuin sen ensimmäisen pätkän. Nän mennään nyt ja pulinat pois.
Ei varmasti pulinat pois.
Metron vastustajien pulina jatkuu varmasti vielä pari kymmentä vuotta sen jälkeen kun metro on aloittanut liikenteen Kivenlahteen. Itämetron vastustajien pulina alkaa olla vaimentunut nyt kun 30 vuotta on kulunut metron valmistumisesta. Kyllä maailmaan pulinaa mahtuu.
Mäki-Mattilan inssi kirjoittaa itämetrosta korpimetrona. Nuo alueet ovat nyt ”korpea” tai ainakin haja-”asutusaluetta” mutta radan rakentaminen tunneliin antaa mahdollisuuden toisaalta rakentaa ilman maanpäällisen metroradan asettamia esteitä liikkumiselle. Toisaalta se mahdollistaa Sipoonkorven ja siihen liittyvän rannikolta lähtevän maastokäytävän säilymisen.
Oma kysymyksensä pohdittavaksi on, onko prioriteettijärjestys jatkohankkeiden osalta oikea. Minusta myös Helsinginniemen alittava U-linja ja/tai Laajasalo-Katajanokka-Kauppatori-Punavuori-Kamppi-Töölö-j.n.e. pitäisi jossakin vaiheessa rakentaa. Olisiko sen oikea aloitusaika ennen Espoon länsipäätä ja/tai ennen itämetroa?
Entä olisiko pikaraitiotie/metro/rautatie paikallaan Marjaradan Kivikosta lounaaseen Espoon keskuksen kautta Kivenlahteen t.m.s. ja jos olisi niin milloin?
Kauman syytökset liikenneministeri Kyllöstä vastaan lienevät puoluepolitikointia ja yrityksiä peitellä Espoon Kokoomuksen oman viivyttelyn aiheuttamaa sukupolven mittaista viivästystä.
Kauma voisi myös olla rehellinen eikä syyttää nimetöntä valtiota pääkaupunkiseudun kuntaliitoskaavailuista. Sitä ajaa nimen omaan Kauman oma puolue niin hallitus- kuin ministeriötasollakin unohtamatta Helsingin Kokoomuslaista johtoa.
Xantippa on oikeassa, että on ongelma jos Matinkylän radan valmistumisen jälkeen "pistetään pillit pussiin" ja rakentaminen keskeytetään. Metro on sen kaltaista infrastruktuuria, että jossakinpäin pitäisi olla rakentaminen kokoajan käynnissä jotta osaaminen, organisaatiot ja vehkeet olisivat kunnossa eikä niitä tarvitsisi joka kerta alusta rakentaa.
Mitä taas n.s. metropolialueen kokoon tulee niin pääkaupunkiseutu on kansainvälisesti ihan riittävän kokoinen alue jotta useampi kiskojärjestelmä voi taydentää toisiaan. Toki niillä voisi olla enemmän n.s. synergiaetuja mutta historiallisesti NIH- ja NIMBY-ilmiöiden aiheuttamien tekijöiden takia ollaan tässä missä ollaan ja näillä on mentävä.
Onneksi pysähtyy koska Suomi on syöksymässä kaikkien aikojen velkakierteeseen ihan kohta ja sopivan kovaan lamaan.Voi olla että jatke ei tule koskaan.Syynä on euron pelastus joka tulee enemmän kuin kalliiksi ja koskee kyllä Suomeakin ja rankasti.
Mäki-Mattilan Inssi kirjoitteli:
"Suur-Espoonlahden alueella metron pohjana oleva asutus kohoaa lähi vuosikymmenenä noin 70 000 asukkaaseen. Suurin lisäys on Finnoossa. "
Miksi asutus pitää keskittää Etelä - Espoon rannikkoseudulle?
- Etelä - Espoon rannikkoseudulta puuttuvat raideyhteydet Keski - Espooseen ja Vantaalle. Niitä joudutaan ilmeisesti odottamaan vuosikymmeniä. Niinpä huomattava osa Etelä - Espoon rannikkoseudun liikenteestä kulkee busseilla tai henkilöautoilla.
- Suomenlahdenkin rannikkoseudulla pitäisi varautua merenpinnan nousuun ilmaston lämpenemisen takia. - Kuitenkin Helsingin seudulta löytyy runsaasti hyvää rakennusmaata, joka sijaitsee yli 10 metrin (tai myös yli 20 metrin) korkeudella nykyisestä merenpinnasta.
Täältä (Wikipedia/Carbon dioxide in Earth's atmosphere) löytyy:
- Kuva, miten paljon hiili(dioksidi)päästöt ovat kasvaneet 1800–2007 -aikavälillä.
- Kuva Keeling -käyrästä, josta näkee, kuinka paljon ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on kasvanut 1950 -luvun loppupuolesta 2000 -luvun loppupuolelle.
- Vuonna 2011 ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli 392 ppm (miljoonasosaa). Se kasvoi 2000 - 2009 -vuosikymmenen aikana keskimäärin 2.0 ppm/year. Mutta nykyään kasvuvauhti on nopeampi, koska hiilidioksidipäästöt ovat lisääntyneet selvästi vuosikymmenen mittaan.
Yleisesti arvioidaan, että ilmakehän lämpötila ei saisi nousta yli 2 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna, jotta vältyttäisiin voimakkaasti haitallisilta vaikutuksilta (Wikipedia/Avoiding dangerous climate change).
- Jos kasvihuonekaasujen (hiilidioksidi yms.) pitoisuus olisi 450 ppm, niin 50 %:n todennäköisyydellä ilmakehän lämpötila olisi 2 astetta enemmän kuin esiteollisena aikana.
- Jos ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kasvaa vuosittain 2.0 ppm, niin 29 vuoden päästä eli vuonna 2040 se on 450 ppm. Mutta jo nykyään kasvuvauhti on vähän enemmän kuin 2.0 ppm/year.
Osallistu keskusteluun
Uusimmat
- 18:00 Kirkkopyhille kehitettiin omat nimikkoleivokset
- 17:00 Ruokakiesin miehet luukuttavat sänkkäreitä
- 13:00 Polttopallon SM-turnaus pelataan Leppävaarassa
- 12:00 Happi vähissä Espoon järvissä
- 11:00 Upeaa maisema nykytaiteen silmin
- 10:00 Lukiolainen luottaa rytmitajuunsa pallon pyörittäjänä
- 08:00 Kotikisa vetää Tuomo Salosen radalle
- 08:00 Suvisaaristossa syntyi synkeä siltariita 4
Uusimmat blogit ja kolumnit
