Uteliaisuus ja hyvä muisti ovat Minna Lehtisalon mielestä hänen huikean koulumenestyksensä salaisuus.
Lehtisalo kirjoitti tänä keväänä yhdeksän laudaturia Etelä-Tapiolan lukiosta. Se on suoritus, joka kiinnittää huomiota jopa eliittilukiossa.
– Koulussamme oikeastaan kaikki ovat hyviä oppilaita, hän huomauttaa.
Hänen hyvä luokkakaverinsa kirjoitti kahdeksan laudaturia.
Lehtisalo arvelee erottuvansa siksi, että hän on kaikessa tasaisen hyvä.
Kymmenet tuhannet saavat lakin
Ylioppilaskirjoitusten laudatur-ennätys on 11 laudaturia toissa keväältä.
Tämän kevään ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautuneista noin 35 000 voi saada tutkintonsa nyt valmiiksi.
Valtaosa tutkinnon suorittajista hajauttaa tutkintonsa. Yhdellä kerralla suorittavia on nyt noin 2 400.
Tutkintoon sisältyy vähintään neljä koetta, joista äidinkielen koe on kaikille pakollinen.
Länsiväylä julkaisee verkossa uusien ylioppilaiden nimet Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten lukioista.
– Varmasti jokaisessa yksittäisessä aineessa löytyy minua parempia meidänkin koulussamme.
Koulun ilmapiiri oli hänen mielestään tärkeä osa oppimista.
– Opettajamme olivat todella kannustavia ja kiinnostuneita asioistamme.
– Jokaisesta haluttiin saada potentiaali näkyviin. Ei hiostamalla, vaan sopivasti haastamalla.
Koulukiusaamista Lehtisalo ei ole kokenut.
– Korkeintaan sellaista hyväntuulista naljailua.
Pänttäämiseltä opiskelu ei ole tuntunut. Lehtisalo kokee vain seuranneensa kaikkea kiinnostavaa.
Häntä ärsyttääkin stereotypia ”kympin tytöistä”, jotka hautautuvat kirjojen alle.
Toki opiskelu on vienyt silti paljon aikaa, ja Lehtisalo on osallistunut kursseille tunnollisesti.
– Opettelin asiat heti kunnolla, joten ylioppilaskirjoituksiin ei tarvinnut lukea erityisen paljoa.
Vanhoista kavereistaan Lehtisalo pitää kiinni. Musiikki ja hyvien kirjojen lukeminen rentouttavat.
Hän soittaa pianoa ja kitaraa Espoon musiikkiopistossa.
Musiikkiopiston päästötodistuksen hän sai jo tänä keväänä, mutta aikoo silti jatkaa rakasta harrastusta tutussa koulussa.
Jatko-opiskelupaikkaa Lehtisalo havittelee lääketieteellisestä tiedekunnasta, Teknillisestä korkeakoulusta tai muilta teknisiltä aloilta.
Vanhempiensa kotona asuva nuori lahjakkuus haluaa aloittaa opiskelut Suomessa.
Todennäköisenä hän pitää myös ulkomaille muuttoa, sitten joskus myöhemmin.
– Tavoitteenani on tutkijan ura, koska siinä saa olla utelias ja selvittää asioita.
Erityisesti perinnöllisyystiede viehättää nuorta ylioppilasta.
– Olisi hienoa, jos jonain päivänä voin vaikka kehittää uusia lääkkeitä perinnöllisiin sairauksiin, hän pohtii.
– Tämä on ehkä idealismia, mutta ilman unelmia asiat eivät etene.
Tämän vuoden ylioppilaskirjoituksissa kaksi kokelasta kirjoitti yhdeksän laudaturia. Toinen heistä opiskeli Perniön lukiossa Salossa.