Sustain on matkalla kaveripiirin jutusta isommille lavoille

Hyvä fiilis ei ole sitä, minkä puolesta suomalainen musiikki tyypillisimmin liputtaa. Vankasti hymyn voimaan uskoo kuitenkin helsinkiläinen Sustain. Se on on kolmen ystävän muodostama rap-trio, joka on tehnyt musiikkia omakustanteena viitisen vuotta.

– Ei tää oikeastaan ole räppiä, ainakaan siinä perinteisemmässä mielessä, Jari ”Ciel” Hellström miettii.

– Me kutsutaan tätä relectroksi. Koettiin, ettei meitä hyväksytä underground-piireissä, mutta ei olla myöskään sitä mainstream-kärkeä. Piti löytää oma hiekkalaatikko, jossa leikkiä ja niinpä kehitettiin tällainen genre. Raskasta, elektronista, popahtavaa räppiä, Olli ”Camouflauge” Johansson kuvailee.

Musiikillinen ”kodittomuus” saattaa olla yksi syy siihen, ettei matalaa profiilia pitänyt Sustain ole vielä tehnyt läpimurtoa.

Luulen, että meidän pitää vain tehdä vielä parempia biisejä.”

Aineksia kyllä olisi, sillä yhtyeen kundit ovat kauhean mukavia ja biisit kuten Huolet ja Peili tarttuvia ralleja.

Jos rakastat -elokuvasta tuttua Chike Ohanwea sekä Kymppilinjan Sammya kuullaan kappaleilla vierailijoina.

– Luulen, että meidän pitää vain tehdä vielä parempia biisejä, Ciel toteaa nöyrästi.

Nyt Sustain on saanut elämänsä tilaisuuden, kun bändi soittaa amerikkalaisen klubiräppärin Pitbullin lämppärinä.

Camouflauge uskoo, että Sustain tulee vielä menestymään etenkin arkisilla sanoituksillaan.

– Vaikka meidän uusi musiikki onkin nopeatempoista dubstep-soundia, se ei kuitenkaan kerro siitä, että ollaan klubilla ja meillä on paljon naisia. On muutakin sisältöä, hän huomauttaa.

Hetkinen. Mitä sitten pitäisi ajatella Huolet-biisin kertosäkeestä, jossa lauletaan: ”Jos vain jois kaikki huolet pois niin ehkä huominenkin näyttäisi paremmalta.”

– Siinä vain leikitellään ajatuksella eikä saarnata suuntaan tai toiseen. Ei kehoteta juomaan viinaa, vaan sanotaan, että kivaa voi olla selvinkin päin, Ciel puolustautuu.

Sustainin jäsenet uskovat, että ihmisiin voi vaikuttaa eniten ilolla.

– Jos paasaamme ikävistä asioista, se tapahtuu henkilökohtaisella tasolla. Me voidaan olla poliittisesti aktiivisia, mutta me pidämme sen poissa musiikistamme, Ciel kertoo.

Meidän musiikki ei kerro siitä, että ollaan klubilla ja meillä on paljon naisia.”

Pienen yhtyeen valttikorttina miehet pitävät sitä, että ennakko-odotuksia ei useinkaan ole. Se tarjoaa mahdollisuuden yllättää positiivisesti.

– Moni, joka ei ole koskaan kuullut yhtyeestä, katsoo meidän shown läpi hymyillen. Ethän sä katso baarissa jotain, jos et pidä siitä, Camouflauge uskoo.

Cielin mielestä yleisöön pitää näkyä, että esiintyminen on kivaa.

– Minusta tuntuu, että alamme nyt löytää oikean suuntamme ja tiedämme mihin olemme menossa. Hanskoja ei heitetä tiskiin.