Apinalepakkopuku ei kelvannut lastenelokuvan tekijöille

– Tässä olisi apinalepakkopuku. Sitä on käytetty joskus satunäytelmässä, niin kuin tätä hevostakin, esittelee Svenska teaternin puvustamon päällikkö Kaisa Rautakoski.

Ollaan ruotsinkielisen teatterin väliaikaisessa vaatevarastossa Vantaan Petikossa, missä on käynnissä puvuston tyhjennysmyynti.

Miksi ihmeessä apinalepakkopuku ei ole mennyt vielä kaupaksi?

Rekeissä roikkuu kosolti kauluspaitoja, liivejä, takkeja, mekkoja, husaareja, puvuntakkeja, pussihousuja, eläinpukuja ja ”läskipukuja” – useita vuosikymmeniä vanhoja vaatekappaleita, joita näyttelijät ovat pitäneet Svenska teaternin esityksissä.

– Kiinnostaisiko kreikkalainen miesten tunika 1920-luvulta? Tai operettivaatteena käytetty preussi- ja venäläistyylinen armeijan husaari? Rautakoski kyselee näyttäessään erikoisuuksia.

Tiistainen kirpputori on suunnattu alan ammattilaisille, kuten elokuvantekijöille ja kesäteatteriväelle, ja heidän kavereilleen. Kaikki tuotteet maksavat euron.

Kesällä kuvattavaan Rölli-elokuvaan hankittiin eläinvaatteita.”

Kirppis aukesi aamukahdeksalta, ja pian kerma oli jo kuorittu päältä.

– Täällä kävi heti aamulla leffaväkeä, lähinnä pukusuunnittelijoita. Kesällä kuvattavaan Rölli-elokuvaan (Rölli ja kultainen avain) hankittiin eläinvaatteita. Larppaajat kävivät hakemassa keskiaikaisia vaatteita, Rautakoski kertoo.

Vaatevaraston tyhjennysmyynnin järjestäminen liittyy puvuston paluuseen kotipaikkaansa. Svenska teaternin alle Erottajalle on valmistunut upouusi puvustamo.

Teatterin lavaste- ja vaatevarasto tyhjennettiin toukokuussa 2010 paikan peruskorjauksen takia. Teatteritoiminta siirrettiin väliaikaisesti Dianapuistoon ja Aleksanterin teatteriin, ja lavasteet ja puvut kuljetettiin säilöön Petikkoon.

Viime aikoina puvustamon väki on käynyt läpi varaston sisältöä, lajitellut vaatteita ja valinnut, mitkä niistä säilytetään ja mitkä myydään.

– Valtaosa vaatteista, joita käytetään näytelmissä, on kuljetettu uuteen puvustamoon toukokuussa. Tavaraa on viety sinne 250 tankometrin verran. Osa puvuista jää tänne säilytykseen, Rautakoski selvittää.

Petikon varastosta löytyy yhä kymmeniätuhansia vaatekappaleita ja lavasteita.

– Suuri osa niistä joutuu roskalavalle, koska kaikkia ei pystytä säilyttämään, Rautakoski toteaa.

Muuttopäällikkö Marjatta Nissinen huomauttaa, että läheskään kaikki teatterin vaatteista ei ole myytävänä. Esimerkiksi ehdalla kullalla koristellut tsaarinaikaiset uniformut kuuluvat tähän kastiin.

Osa Svenska teaternin puvuista on suunniteltu ja valmistettu puvustamon räätäleiden ja muiden työntekijöiden voimin. Osa niistä on ostettu ja tuunattu uuteen uskoon. Jotkut 1900-luvun alun puvut teatteri on saanut lahjoituksina.

Rautakosken mukaan teatteri järjestää kaikille asiakkaille tarkoitetun puvuston tyhjennysmyynnin Petikossa elo–syyskuussa.