– Huomenna mennään Huimalaan, huomenna mennään Huimalaan, kaksi poikaa hihkuu odottaessaan jonossa golfmailoja Lions Clubin LC Espoo -minigolfradalla.
Ja koko lysti ihan maksutta. Jo seitsemättä kertaa järjestetylle Hyvän Arjen kesäiselle Maailmanpiha-lastenleirille olisi riittänyt osallistujia enemmän kuin mukaan mahtui.
Hyvän Arjen puolesta kehotan monistamaan tämän idean”.
7–12-vuotiaille suunnatulle viiden päivän päiväleirille otetaan 40–50 osallistujaa.
Nyt neljä ohjaajaa toimii vapaaehtoisina, neljä saa palkkaa.
– Leirejä voitaisiin pitää vaikka koko kesä, yhdistyksen toiminnanjohtaja Hannu Hätönen kertoo osallistumishalukkuudesta.
Se viestii hänestä siitä, että ”kauniissa, rikkaassa” Espoossa ei ole kaikilla asiat yhtä hyvin.
Leiri maksaisi Hätösen mukaan 150–200 euroa osallistujalta. Jokaisella espoolaisella perheellä ei ole moiseen varaa. Saatikka kun leirille osallistuu sisaruksia.
– Hyvän Arjen puolesta kehotan monistamaan tämän idean, toiminnanjohtaja vinkkaa.
Leirillä lapset ovat muun muassa retkeilleet Nuuksiossa, tutustuneet paloautoon palomiehineen ja harjoitelleet sirkusta, akrobatiaa ja teatteria ammattilaisen ohjaamana.
Leiri avattiin suuhygienistin tietoiskulla hampaiden hoidon tärkeydestä. Lapset saavat kotiin viemiseksi ksylitoli-purukumia.
Viime vuonna käytiin Heurekassa ja Korkeasaaressa.
Lapset saavat lisäksi kolme ruokaa päivässä, leirivakuutuksen, t-paidat, matkat ja pääsyliput.
Toiminnanjohtaja iloitsee, että leiritoiminta on kehittynyt vuosi vuodelta.
Sen mahdollistavat erityisesti päätukija Tapiola-ryhmä ja Espoon seurakuntayhtymä.
Leirin johtaja lastentarhanopettaja Anita Ikonen ja Hätönen kiittelevät myös kaupunkia, joka antoi käyttää Kirkkojärven koulua leiriä varten.
Ihmisten eriarvoistumista ja syrjäytymistä vastustava yhdistys ei salli lasten tuoda leirille rahaa, jotta ei käy niin, että toisella on neljä euroa ja toisella seitsemän.
– Vaikka tämä ei olekaan mitään massatoimintaa, poistaa tämä ennakkoluuloja ihan varmasti, Hätönen sanoo.
Leirillä on suomalaisten lisäksi mukana lapsia Bangladeshista, Ghanasta, Etiopiasta, Kosovosta, Filippiineiltä ja Venäjältä.
Aluksi Hätösen mukaan osaa vaivannut ujous näyttää olevan tipotiessään, kun innokkaat lapset touhuavat yhdessä.
Lapsia pyritään huomioimaan mahdollisemman paljon, kuten heittämään ”yläfemmoja” vähän väliä.
Keishan, 7, mielestä on kivaa, että leirillä ”saa leikkiä mitä haluaa”. Minna taas iloitsee, että leirillä on ennestään tuttuja kavereita.
Millaa ilahduttaa se, että saa uusia kavereita ja tehdään kivoja juttuja, kuten käydään Nuuksiossa. Artallekin uusien ihmisten tapaaminen on tärkeää.