Espoon Facebook-sivut keräävät vaisusti faneja

Espoon kaupungin virallisilla Facebook-sivuilla on suhteellisesti selvästi vähemmän tykkääjiä kuin useiden muiden suomalaiskaupunkien vastaavilla sivustoilla.

Kolmestakymmenestä suurimmasta kaupungista Kuopiolla, Lappeenrannalla ja Oululla on tykätyimmät Facebook-sivut suhteessa asukasmäärään.

Pääkaupunkiseudun kaupungit pärjäävät vertailussa heikosti: Vantaa on yhdestoista, Espoo viidestoista ja Helsinki vasta kahdeskymmenes.

Kahden-suuntainen viestintä puuttuu kuntien Facebook-sivuilta.”

Zeelandin strategiajohtaja Janne Saarikko arvioi, että pääkaupunkiseudun kaupunkien Facebook-sivujen vaisu menestys vertailussa johtuu osin niiden muita laajemmasta sisällöstä: faneja ei ole vain virallisilla sivuilla, vaan tykkäykset ovat jakautuneet muillekin kaupungin organisaatioille.

– Esimerkiksi Helsingillä on virallisten Facebook-sivujen lisäksi nuorisotoimen ja kulttuuritoimen sivut, joilla on omat tykkääjänsä, Saarikko sanoo.

Yhtenä selityksenä Espoon huonolle menestykselle voi olla se, etteivät käyttäjät koe kaupungin virallista sivua riittävän houkuttelevaksi.

Saarikon mukaan kaupunkien Facebook-portaalit keräisivät lisää faneja nykyistä monipuolisemmalla sisällöllä.

– Kaupungit voisivat kehittää sivujaan tarjoamalla niillä enemmän kiinnostavaa paikallista sisältöä ja keskustelukanavia virkamiesten ja kaupunkilaisten välille, Saarikko ehdottaa.

Tutkijat keskittyivät tarkastelemaan isoimpien kaupunkien kohdalla, paljonko niiden Facebook-portaaleilla on faneja suhteessa paikkakunnan asukasmäärään ja kuinka suuri osuus kaupunkilaisista käyttää Facebookia.

Suurimmissa kaupungeissa on eniten Facebook-käyttäjiä suhteessa asukasmäärään. Ykkösenä on Helsinki ja kakkosena Espoo.

Vantaa tosin jää kauas kärjestä ja majailee vasta sijalla 13.

Tutkimuksen mukaan espoolaisista 60 prosenttia käyttää Facebookia. Sen käyttäjiä on helsinkiläisistä 61 ja vantaalaisista 43 prosenttia.

Kuntien asukkaista keskimäärin 40–60 prosenttia on läsnä Facebookissa.

Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten kunnat, kunnanjohtajat ja virkamiehet toimivat Facebookissa. Tulokset eivät ole mairittelevia.

– Kahdensuuntainen viestintä puuttuu kuntien Facebook-sivuilta: uudessa toimintakulttuurissa on vallalla perinteinen virkamiesten tapa toimia, Saarikko kuvaa.

Facebook-portaalien asiakaspalvelut ovat yksisuuntaisia: vastaus saatetaan antaa kysyjälle yksityisesti, mutta keskustelua ja tiedonvaihtoa kunnan asioista ei käydä julkisesti.

– Sivulla on kyllä palautekanavia, mutta ne eivät ole yleensä julkisia, Saarikko kertoo.