(PÄÄKIRJOITUS) Ongelmajäteautot keräävät pääkaupunkiseudulla vuosittain melkoisen määrän sellaista romua, jolle ei tahdo löytyä luontevaa keräyspaikkaa. Vuoden aikana kerättävästä vaarallisesta jätteestä alle kymmenen prosenttia tuodaan keräysautoihin. Valtaosa noin tuhannen tonnin vuosikuormasta tuodaan pysyviin keräyspisteisiin eli jäteasemille tai huoltoasemien keräyskontteihin.
Keväiset kierrokset ovat HSY:lle imagokysymys. Autottomille ja pienten erien tuojille on hyvä, kun keräysauto tulee lähelle. Vaikka keräysautojen kyyti on kallista, se kannattaa, jos kierrätys ja vaarallisten jätteiden keräysinto pysyy ihmisten mielissä ja arjessa.
Uusi jätelaki tuli voimaan 1. toukokuuta. Sen myötä ei enää puhuta ongelmajätteestä, vaan vaarallisesta jätteestä.
Vaarallinen jäte -määritelmää on tiedotettu kampanjallakin, mutta monet puhuvat edelleen ongelmajätteistä. Vaaralliset jätteet ovat esimerkiksi myrkyllisiä tai palavia tai ne sisältävät aineita, jotka pieninäkin määrinä ovat haitallisia ihmisille tai ympäristölle. Vaarallisten laariin putoavat myös lääkkeet, kyllästetty puu ja energiansäästölamput.
Kotioloissa ei usein tule ajatelleeksi, että tavallisissa tuotteissa piilee vaarallisia ominaisuuksia. Esimerkiksi kaikki eivät laita loisteputkia ja energiansäästölamppuja niille kuuluviin astioihin. Lampputyypit sisältävät elohopeaa, joten ne täytyy hävittää asianmukaisesti.
