Velskolan mehiläismiehille on luvassa hunajainen suvi

Kaksi seuraavaa viikkoa ratkaisevat, millaiset määrät hunajaa espoolaisilta mehiläistarhoilta on tänä kesänä tulossa.

Vadelman kukinta on alkanut ja horsma – toinen hyvä mesikasvi – kukkii viimeistään ensi viikolla. Molemmat kelpaavat mehiläisille erinomaisesti.

– Nyt näyttää aika mainiolta, mutta kesän tulos selviää oikeastaan vasta heinäkuun puolivälissä. Jotkut pesät ovat tuottaneet todella hyvin hunajaa, iloitsee kaitaalainen mehiläishoitaja Jussi Päiviö.

Tuon ilomielin mehiläispesiä rypsipellon lähettyville.”

Omia pesiä hänellä on jo kymmenkunta muun muassa Maarinpurossa ja Tuomarilassa.

– Keväällä toin kolme pesää tänne Velskolaan ja näistä kaksi on alkanut kehittyä hyvin. Keskimmäisen pesän kuningattaren kanssa saattaa olla jotain ongelmia, aprikoi Päiviö.

Hänen mehiläisensä saavat hunajantuotantoon tarvitsemansa meden kuminaa kasvavilta pelloilta, jotka ovat sipoolaisen Jan Skogsterin vuokraamia.

– Jos mehiläisistä on hyötyä kuminan kukinnassa, tuntuu erinomaiselta, että mehiläispesiä on pellonlaidalla, arvioi Skogster.

Päiviön laskujen mukaan monet viljelykasvit tuottavat mehiläisten ansiosta jopa viidesosan verran paremman sadon.

– Jos joku rypsinviljelijä haluaisi kohentaa satoaan, tuon ilomielin mehiläispesiä rypsipellon lähettyville.

Aivan erinomaista terapiaa ja hyvä vastapaino toimistotyölle.”

– Olen kaavaillut myös pienen jäätelötehtaan perustamista, mutta Espoosta ei ole löytynyt yhtään luomumaitoa tuottavaa tilaa. Olisi hienoa yhdistää hunajan- ja jäätelötuotannon jollain tavalla, pohtii Päiviö.

Mehiläisten kanssa ahertaminen on ollut hänelle oiva keino päästää työelämän paineissa kertyviä paineita ulos.

– Aivan erinomaista terapiaa ja hyvä vastapaino toimistotyölle, kertoo Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n suunnittelijana toimiva Päiviö.

Liiallinen lämpökään ei ole hyväksi.”

– Sopiva kosteus ja lämpö ovat hunajantuotannolle erittäin keskeisiä tekijöitä. Liiallinen lämpökään ei tietysti ole hyväksi, sillä pari vuotta sitten koettuna hellekesänä satomäärät jäivät vaatimattomiksi, laskee Suomen mehiläishoitajien liiton kuluttajaneuvoja Tuula Lehtonen.

Takavuosien tautiriesoja – varroapunkkia ja esikotelomätää – vastaan mehiläisiä hoitavat joutuvat edelleen taistelemaan.

– Pesien puhtaus on paras tapa huolehtia siitä, että tauteja ei tartu, muistuttaa Jussi Päiviö ja sulkee mehiläispesän kannen tarkasti paikoilleen.

Ympärillä surraa tuhansien mehiläisten parvi...