Tarvittavia asuntoja ei synny ilman valtiota
(PÄÄKIRJOITUS) Elokuu on kuumeista aikaa uusille opiskelijoille ja myös työn perässä muuttaville. Asunto on ensimmäinen edellytys opiskelu- tai työpaikan vastaanottamiselle, mutta sen löytyminen on erittäin sattumanvaraista kasvukeskuksissa, ja erityisesti pääkaupunkiseudulla.
Valtioviisaat ovat tuskailleet vuosikymmeniä kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen riittämättömyyttä. Hallitukseen on perustettu myös erityinen asuntoministerin posti.
Mitkään julkisvallan toimet eivät kuitenkaan ole tuoneet pysyvämpää ratkaisua ongelmaan. Valtio ja kunnat ovat pystyneet tekemään vain lyhytkestoisia houkuttimia, joilla rakennuttajat ovat aika ajoin innostuneet valtion tukemien vuokra-asuntojen rakentamiseen. Nekin ovat onnistuneet vain silloin, kun rakennuttajat tai rakennusliikkeet ovat saaneet niistä normaalia suuremmat voitot.
Asuntomarkkinoiden perustaa ei hallitse kysynnän ja tarjonnan laki. Muutamat suuret rakennusliikkeet voivat annostella tarjontaa sen mukaan, miten ne saavat asunnoista mahdollisimman korkean hinnan, siis voiton.
Poliitikkojen on turha puhua kohtuuhintaisten asuntojen tuotannosta, jollei valtio osallistu aivan eri tavalla kuin ennen asuntojen tuotantoprosessiin.
Kommentit
Asuminen vie palkansaajan tuloista yli viidenneksen
1/2/2012 pidetyssä Palkansaajien asuntopoliittisessa seminaarissa keskusteltiin asuntomenoista, palkansaajien ostovoimasta ja vuokra-asuntopulan vaikutuksista työllisyyteen. Seminaarin järjestivät SAK ja Vuokralaiset VKL ry. Seminaari keräsi noin 50-henkisen aktiivisesti keskustelevan yleisön.
Seminaarissa puhuneen Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Ilkka Lehtisen mukaan asuminen vie palkansaajan tuloista yli viidenneksen.
– Pääkaupunkiseudulla palvelualojen palkalla ei tällä hetkellä kykene vuokraamaan tai ostamaan asuntoa vapaarahoitteisilta markkinoilta. Kunnat ja yleishyödylliset yhteisöt ovatkin avainasemassa kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjonnassa.
Asuntoministeri Kiuru: parannuksia asuntotuotantoketjuun
Asuntoministeri Krista Kiurun mukaan uusien asuntojen tuotantoa täytyy lisätä alueilla, joissa asuntoja on kysyntään nähden liian vähän ja joissa hinnat ja vuokrat ovat tästä syystä muodostuneet liian korkeiksi tavallisille ihmisille.
– Tarvitsemme suuria parannuksia koko asuntotuotantoketjuun. Tarvitsemme kestävää, aktiivista ja määrätietoista maapolitiikkaa, riittävää tonttitarjontaa sekä lisää kilpailua ja osaavaa työvoimaa rakennusalalle.
– Huomioon on otettava seutujen kokonaiskehitys ja yhdyskuntarakenteen eheys ja toimivuus, unohtamatta ilmastopoliittisia tavoitteita ja asuinalueiden monimuotoisuutta.
Palkansaaja- ja vuokralaisliikkeelle yhteistä edunvalvontaa
Vuokralaiset ry:n puheenjohtaja Sirkka-Liisa Kähärä totesi, että asuntopula vie aikaa myös perheeltä.
– Yhä kauempaa käydään töissä ja yhä enemmän käytetään vuorokaudesta matkustamiseen asunnon sekä työpaikan välillä. Olisi tärkeää, että ay-liike nostaisi palkansaajaystävällisen asuntopolitiikan yhdeksi neuvottelutavoitteeksi.
Vuokralaiset ry:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Kari Uotila toivoi palkansaajaliikkeen ja vuokralaisliikkeen yhteisen edunvalvonnan tiivistämistä.
– Vaikuttaminen asumiskustannuksien alentamiseen esimerkiksi tulevissa raamiratkaisuissa olisi tehokasta edunvalvontatyötä palkansaajien ja heidän perheittensä kannalta.
Vuokra-asuntoja on rakennettava nopeasti lisää
SAK:n varapuheenjohtaja, järjestöjohtaja Matti Huutolan mielestä talouden kasvun vauhdittamiseksi tarvitaan myös työvoiman liikkuvuuden parantumista.
– Vain laadukkaiden ja kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjonta mahdollistaa äkillisten rakennemuutosten aiheuttaman työvoiman liikkuvuuden.
PRO-liiton puheenjohtaja Antti Rinne oli samaa mieltä työvoiman liikkuvuudesta.
– Nykyisin ihmisen on työpaikan loppuessa muutettava omalta asuinpaikkakunnaltaan muualle työllistyäkseen uudelleen. Vakavan esteen työvoiman liikkuvuudelle aiheuttaa se, että asumista ei kyetä uudella paikkakunnalla kohtuudella järjestämään. Ongelman ratkaisu olisi, että kasvukeskuksissa olisi saatavilla riittävästi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja.
JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta vaati, että edullisia vuokra-asuntoja on rakennettava lisää nopeasti ja yli suhdanteiden.
– Rakentamista ei kuitenkaan pidä keskittää tietyille alueille, koska se kiihdyttäisi jo alkanutta asuinalueiden eriytymistä hyviin ja huonoihin. Eriytyminen taas heijastuu kouluihin ja muihin lähipalveluihin, jotka niin ikää rupeavat jakautumaan arvostettuihin ja karteltuihin.
Seminaarissa puhuivat lisäksi mm. Nuorisoasuntoliitto ry:n vpj. Timo Kontio, STTK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija Antti Aarnio, Metalliliiton pj Riku Aalto ja PAMin pj Ann Selin.
Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Ilkka Lehtisen esitys "Asuntomarkkinat
2012 palkansaajan näkökulmasta"
Espoon Vuokralaiset ry
www.esvry.com
Kari KARJALAINEN , pj
www.karikarjalainen.asua.fi
"Seminaarissa puhuneen Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Ilkka Lehtisen mukaan asuminen vie palkansaajan tuloista yli viidenneksen.
– Pääkaupunkiseudulla palvelualojen palkalla ei tällä hetkellä kykene vuokraamaan tai ostamaan asuntoa vapaarahoitteisilta markkinoilta. Kunnat ja yleishyödylliset yhteisöt ovatkin avainasemassa kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjonnassa.
"
Viime vuosikymmenien muutokset Suomen asemassa kansainvälisessä taloudessa ovat johtaneet siihen, että Helsingin seudulla työläisten kyky ostaa asunto tai maksaa vuokraa ovat heikenneet.
* Merkittävä osasyy on maailmantalouden rakennemuutos: Kiinan johdolla Aasian maat sekä tietyt muut maat (esim. Brasilia) ovat kehittyneet ja muuttuneet varsin kilpailukykyisiksi Eurooppaan verrattuna. - Suomen kilpailukyky olisi nykyistä selvästi heikompi, jos korruptoituneen ja huonon hallinnon sekä raaka-ainepohjaisen talouden Venäjän sijasta naapurina olisi esim. taloudellisesti kehittyvä ja kilpailukykyinen Turkki.
* Mutta vika on myös Suomen talouspolitiikassa työpaikkojen hankkimisessa: Suomi on suhtautunut välinpitämättömästi ja osittain kielteisesti rusinoitten poimimiseen pullasta. Sen sijaan Suomi on innokkaasti noukkinut pullanmuruja pöydän alta.
Keskituloiset työt ovat vähenneet paljon Suomessa. Ja tämä suuntaus jatkuu.
Lähitulevaisuudessa myös hyvätuloiset työt vähenevät Suomessa.
- Tehtaat - varsinkin elektroniikka-alalla - ovat muuttaneet Kiinaan ja muualle Aasiaan sekä Brasiliaan.
- Ohjelmistoalan toimistot ovat muuttamassa Intiaan ja muualle Aasiaan. - Nokia on tässä asiassa viimeinen mohikaani.
- Etelä - Korea on teknologiayhtiöissä omavarainen: omat yhtiöt, oma johtoporras, oma taloushallinto, oma tuotekehitys - vain tehtaat ovat keski- tai matalahintaisissa maissa.
- Kiina on jo vähän päässyt Etelä - Korean tasolle teknologiayhtiöissä.
- Niinpä Euroopasta ja varsinkin (?) Suomesta häviää pääkonttoreita, taloushallintoyksiköitä ja tuotekehitysyksiköitä.
* Aluksi matalapalkka-alan työpaikat vähenivät Suomessa:
- 1970/1980 -lukujen vaihteessa tekstiili- ja vaatetusteollisuus muutti Portugaliin.
- Neuvostokaupan romahdettua sekä Varsovan liiton ja Neuvostoliiton hajoittua jäljellä ollut osa matalapalkka-alojen vientiteollisuudesta siirtyi muihin maihin.
* 1990 -luvulta lähtien ulkomainen työvoima innostui Suomen matalapalkka-alan työpaikoista:
- Siivoojat, bussikuskit, pitseriatyövoima jne.
- Keikkatyöntekijät, jotka saavat Suomessa matalapalkkaa, jonka ostovoima on heidän kotimaassaan keskituloinen. Keikkaluonteen takia Suomesta ei kannata hankkia pysyvää asuntoa, vaan tilapäismajoitus on kätevä: soluasunto, matkailuvaunu jne. - Tyypillinen esimerkki on virolainen rakennustyövoima.
* 1990 -luvulta lähtien syntyi ja voimistui kehitys, jossa osa ulkomaisesta työvoimasta on halpatyövoimaa, riistotyövoimaa ja työttömiä.
- Metsämarjojen poiminnassa käytetään ulkomaista työvoimaa, jolla on yrittäjäriski.
- Alihankintapyramidin pohjalla kielitaidottomia ulkomaalaisia: alituntihinta tai alikuukausihinta työstä, ei korvauksia ylitöistä, viikonlopputöistä jne.
- Orjatyövoiman kaltainen tilanne: Majoitus asuntovaunuissa, ulkosalla, ei peseytymismahdollisuutta, ei vessaa. Toimii yrittäjäriskillä: kerjäys, soitto jne. Pikkurikollisuutta: esim. vaatekeräyssäiliöitten sisällön varastamista. Prostituutiota. Rahapulan vuoksi voi joutua etsimään jätesäiliöistä vähittäiskaupan poistamaa ruokaa. - Ilmeisesti tulot menevät pääasiassa heidän kotimaittensa mafiosoille. - Balkanin romanien tilanne näyttää tälläiseltä.
- Toisaalta Suomeen tulee kielitaidottomia ulkomaalaisia, jotka saavat vuosia kestävän suomenkielen (ja englanninkielen) opetuksen. Vasta tämän jälkeen tulee ammattiopinnot. - Tänä aikana varsin moni heistä on sopeutunut pysyvästi sosiaalituen varassa elämiseen eikä heillä enää ole halua alkaa palkkatyöläiseksi.
Suomen työkannan palkkarakenteen muutoksen takia 1980 -luvun Hyvinvointi - Suomi on tavoittamaton haave.
"Valtioviisaat ovat tuskailleet vuosikymmeniä kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen riittämättömyyttä. Hallitukseen on perustettu myös erityinen asuntoministerin posti. Mitkään julkisvallan toimet eivät kuitenkaan ole tuoneet pysyvämpää ratkaisua ongelmaan."
Sen sijaan että julkishallinnolta haetaan ratkaisua (jota ei koskaan löydy) niin olisiko mahdollista, että julkishallinto onkin itse osa ongelmaa? Jos kysyntää piisaa jatkuvasti vuodesta toiseen, niin luulisi tarjonnan tarttuvan tilaisuuteen ilman turhia pidäkkeitä.
"Asuntomarkkinoiden perustaa ei hallitse kysynnän ja tarjonnan laki."
Ei niin, koska se on niin säännösteltyä.
"Muutamat suuret rakennusliikkeet voivat annostella tarjontaa sen mukaan, miten ne saavat asunnoista mahdollisimman korkean hinnan, siis voiton."
Jos markkinat toimisivat, tulisi alalle uusia yrittäjiä tasottamaan ylisuuria voittomarginaaleja.
Pitää siis miettiä, miksi ala on päässyt keskittymään kartellimaiseksi?
Asumisen sietämätön kalleus 1960-luvun puolivälissä kulutuksesta käytettiin asumiseen noin 20 prosenttia.
Tällä hetkellä osuus liikkuu jopa yli 33 – 55 prosentin tuntumassa. Asuminen on suomalaisten suurin yksittäinen rahareikä. Asumisen hinnan jo pitkän aikaa jatkuneeseen kallistumiseen vaikuttaa moni tekijä. Mieleeni tulee ainakin asuntojen koon kasvu sekä varustelutason parantumien, kaavoitus, rakennusmääräysten tiukkuus, rakennusvirheet ja huono suunnittelu, muuttoliike ja väestön ikääntyminen, monia muita maita kovemmat työvoimakustannukset sekä energian hinta. Myös pankkien Luotonantoperiaatteilla on vaikutuksensa.
Näiden selvien tekijöiden ohella ei voi poissulkea sitä, että asuntotuotannon kysynnän ja tarjonnan jatkuvan epätasapainon taustalla on myös muita tekijöitä....
Kari KARJALAINEN
Espoon SDP valtuustoryhmän jäsen
http://www.kolumbus.fi/karjalainen.kari/
Espoon Vuokralaiset ry, puheenjohtaja
Päivittelyä ja selittelyä asunto-ongelmasta riittää - tekoja vähemmänkin. Vastuu tilanteesta on julkisella vallalla - kunnilla ja valtiolla. Johtavat puolueet ovat antaneet kuitenkin antaneet vallan suurille rakennusliikkeille, joita ei paljonkaan kiinnosta kohtuuhintainen asuntotuotanto vaan vapaarahoitteinen tuotanto maksukykyisille. Espoossa kaupungin asuntotuotanto on olematonta samaan aikaan kun asuntojen ja maan hinnan on annettu jatkuvasti nousta taivaisiin.
Asunto-ongelmaa voidaan helpottaa esim. perustamalla valtion ja pääkaupunkiseudun kuntien yhteinen rakennustuotantoyhtymä, jolle annetaan tarpeelliset resurssit riittävään kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon. Espoon on aktivoitava maapolitiikkaansa hankkimalla maata vaikka lunastuksin ja nopeuttamalla yksityisten tonttien saamista rakennuskäyttöön rakentamiskehoituksin ja nostamalla tyhjien tonttien kiinteistöverotusta.
H.V, tuo tonttien kiinteistöveron korotus ja pakkolunastukset yksityisiltä ihmisiltä on jo ajatuksenakin häpeällistä kommunisti politiikkaa. Espoossa kiinteistövero jo nyt niin suuri, että jos iäkäillä ihmisillä on vähän tilaa tontillansa niin jo se täytyisi jonkun saada omaan käyttöönsä!
Silloin, kun me suuret ikäluokat rakensimme kotimme, niin Espoon kunnan määräykset olivat, ettei alle 1000 neliömetrin tontille saanut rakentaa huussiakaan!
Joten oli pakko ostaa "iso" tontti, vaikka rahaa oli vähän ja pienempikin olisi riittänyt meille.
Ja nyt ahneet nuoret olisivat jo lunastelemassa kalliilla ostamamme kotitontit itselleen!
Ja nostelemassa tonttiverojamme. Eikö sinua hävetä ahnehtia iäkkäiden ihmisten kotipihaa?
Kyllä Espoolla ja seurakunnalla maata on Espoossa, panttaavat tyhjiä maitansa ja odottavat hintojen nousua.
Sieltä sitä maata otettava eikä aina yksityistä olla riistämässä!
Kiinteistöveroa maksamme jo nyt niin paljon joka vuosi, ettei monenkaan iäkkään kukkaro enää kestä minkaanlaista korotusta.
Kyllä Espoolla tyhjiä peltoja ja metsiä riittää, repikää niistä uudet tonttimaat, niin meidänkin on täytynyt raivata tiemme tänne Espooseen, kinttupolkuja kuljettiin ja talkoilla teitä rakennettiin. Nyt teidän täytyisi meiltä pihammekin riistää! Hävetkää te valmiilletulleet!
Kiinteistövero on Espoossa nyt lain sallimalla alarajallaan, joten ilman lainmuutosta emme sitä saa alemmaksi. Ainoan poikkeuksen muodostaa rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistövero, joka on 0,05 prosenttiyksikköä yli lain salliman alarajan. Sekään ei käytännössä koskisi yksityishenkilöitä ja pieniä tontteja vaan on tarkoitettu motivoimaan gryndereitä aloittamaan rakennustyöt. Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistövero ei ole veroinstrumenttina täydellinen, mutta kyllä siinä korotusvaraa olisi, jotta saataisiin tonttimaata panttaavat keinottelijat rakentamaan.
Muuten olen samaa mieltä Uudisraivaajan kanssa, että pakkolunastukset ovat poissuljettuja ja kiinteistöveroa ei pidä yhtään nostaa (poislukien tuo rakentamaton rakennuspaikka).
Ei nyt liity varsinaisesti asuntorakentamiseen, mutta sattuipa osuva esittelytaulu silmään, kun eilen kävin naapurikunnassa Hvitträskissä: http://twitter.com/Teemu_Lahtinen/status/232556322191712256/photo/1/large
T.L, Niinpä juuri, kun vanhan talon pihalla 400-500 neliömetriä rakentamatonta pihaa, niin se pihakin täytyisi viedä vanhuksilta? Ei kaikki eläkeläiset ole miljonäärejä ja jos vähän on pihaa ja omaa rauhaa siitäkö mielestäsi täytyisi vielä lisää verottaa???
Kyllä kiinteistövero on jo tarpeeksi paljon tavalliselle eläkeläiselle. Näin on todennut jokainen naapurimmekin joka vanhaa taloansa eläkepäivinänsä asuu!!!
Vaikka kuinka olisi muutama neliö rakentamatonta alaa pihassa ei siihen välttämättä voi rakentaa lisää, ellei taloa, taloon kiinni rakenneta. Kuka hullu nyt sellaiseen alkaisi? Talot, kun voi olla rakennettu niin keskelle, ettei millään saa rakennettua, vanhaa purkamatta. Ja se vanha on vanhan koti!
Me eläkeläiset, kun ollaan" niska limassa" tätä maata rakentaneet ja luulleet vanhoilla päivillämme saavamme olla rauhassa omassa kodissamme, jonka kovalla työllä olemme rakentaneet, vaatimattomaksi kodiksemme, niin sekin täytyisi teille ahneille nuorille antaa. Ei meille kukaan mitään antanut, kun olimme nuoria, mutta emme me myöskään keneltäkään mitään ahnehtineet. Osasimme vielä kunnioittaa vanhoja ihmisiä. Ja vanha sanonta ahneella paskainen loppu! Sitä jääkää odottelemaan!!!
Uudisraivaaja pelkää turhaan, sillä kaupungin ei ole tarvetta hankkia asuinrakentamiseen jo rakennettuja tontteja - ei vapaaehtoisesti eikä lunastamalla. Kysymys on suuremmista tiloista hyvillä paikoilla - ei siis syrjäalueilta vaan hyvien liikenneyhteyksien varrelta ja kaupunkirakennetta täydentäen.
Valtiolla ei pitkään aikaan rahaa annetavana Suomalaiseen rakentamiseen koska kaikki rahat sillä saralla on siiretty Espanjan asuntokuplan auttamiseen.Oi Suomalaiset te ette vielä tiedä miten huonosti tulee menemään entisessä hyvinvointiyhteiskunnassa Suomi ja koskee myös vuokran nousuissa ja avustusten leikkamisia.Se pärjää jolla on hyvä työ tai yritys tai muuten jää sellaiseen loukkuun että valtion apuja turha odotella .Suomi velkantuu huippuvauhtia joka päivä ja loppua ei näkyvissä niin kyllä kanattaa asumisvalittajat ryhtyä kahteen työhön että ei kadulle joudu.Meidän valtio ei meinaa osallistu mihinkään lähimpään 20vuoteen ennenkuin nämä velkasotkut on selvitetty,se on nyt yksilön käsissä että pärjääkö Suomessa ei yhteiskunnan koska se on syvällä avustamassa etelänvaltioita joka vie jokaisen ylimääräisen euron sinne ei meille.Syypänä tähän on kokoomus ja Karjalaisen puolue demarit.
Jostakin syystä markkinatalous ei toimi Helsingin seudulla. Näin pitäisi käydä talousoppien mukaan:
Asuntojen hinnat nousevat. Työläiset haluavat pitää yllä palkan ostovoiman, joten palkat nousevat. Töitä siirtyy muille seuduille, koska palkkakustannukset ovat liian korkeita. Ihmiset muuttavat muualle töitten perässä.
Muualle muuttaneet myyvät asuntoja. Asuntojen hinnat laskevat.
Osallistu keskusteluun
Uusimmat
- 18:00 Kirkkopyhille kehitettiin omat nimikkoleivokset
- 17:00 Ruokakiesin miehet luukuttavat sänkkäreitä
- 13:00 Polttopallon SM-turnaus pelataan Leppävaarassa
- 12:00 Happi vähissä Espoon järvissä
- 11:00 Upeaa maisema nykytaiteen silmin
- 10:00 Lukiolainen luottaa rytmitajuunsa pallon pyörittäjänä
- 08:00 Kotikisa vetää Tuomo Salosen radalle
- 08:00 Suvisaaristossa syntyi synkeä siltariita 4
Uusimmat blogit ja kolumnit
