Lapsiruuhka espoolaisissa päiväkodeissa jatkuu edelleen, mutta on toisaalta hieman hellittänytkin viime vuodesta.
Osa Keski-Espoon vanhasta koulusta on remontoitu syyskuun alussa avautuvaksi uudeksi Kirstin päiväkodiksi, joka helpottaa Espoon keskuksen ruuhkaa.
Ruuhkaa riittää aika paljon Suvelassa, Hösmärissä ja Ymmerstassa, selvittää Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen.
– Viiden palvelualueen sisällä ruuhkaa on aina jollakin pienalueella, hän toteaa.
Vuosi sitten Länsiväylä uutisoi ruuhkaisimpien päiväkotien sijaitsevan Espoonlahdessa ja Tapiolassa.
Kaikille elokuussa hoitoon tuleville lapsille on paikka, Tossavainen sanoo.
Tarvittaisiin 3–4 päiväkotia enemmän.”
Valtaosalle lapsista hoito myös järjestyi perheen toivomalla tavalla. Joillakin puolestaan esimerkiksi matka hoitopaikkaan voi olla pitkähkö.
Suurimmaksi ongelmaksi Tossavainen nimeää silti sen, että peruspäivähoitopaikkoja ei ole tarpeeksi.
Päiväkodeissa on tiivistettävä ja välillä otettava liikuntaan ja leikkimiseen tarkoitettuja salejakin ryhmien käyttöön.
Väljyys hupenee, kun kaikki paikat ovat täynnä, eikä reservitiloja ei ole.
– Espoossa tarvittaisiin nyt kolme–neljä päiväkotia enemmän, niin tilanne olisi kohtuullisen hyvä. Paikkajärjestelyjä ei tarvitsisi tehdä, Tossavainen toteaa.
Saliryhmiä ei kuitenkaan ole kovin montaa, hän vähän lieventää.
Uusia päiväkoteja rakennetaan joka vuosi, mutta hoitopaikkojen määrä laahaa silti jatkuvasti jäljessä. Vaje korostuu etenkin uusilla asuntoalueilla.
Toisaalta paikkojen tarpeen arviointi on vaikeaa. Jollakin alueella ikäluokasta suurin osa menee päivähoitoon, toisella alueella vain alle puolet.
Tossavainen muistuttaa, että suomenkielisellä puolella on sijoitettava yli 14 000 lasta hoitopaikkoihin.
– Jo puolen tai yhden prosentin vaihtelu kysynnässä merkitsee tuntuvaa määrää.
Espoo ei ole karsinut päiväkotihankkeitaan, vaikkakin jotkut niistä ovat myöhästyneet.
– Tarve on todellinen.
Elo- syyskuun tilanne aukeaa vasta lokakuussa, sillä peruutuksia ja hoidon aloituksen vaihtoja tulee paljon syksyisin.
– Perheet hakevat hoitopaikkaa varmuudeksi, mutta sitten toinen vanhempi voikin jäädä kotiin kotihoidon tuella, Tossavainen huomauttaa.
Sen sijaan yleiset taloudelliset muutokset heijastuvat hoitopaikkojen kysyntään vasta jälkijunassa.
– Jos työttömyys nousisi äkkiä Espoossa, sen vaikutus näkyisi päivähoidossa vasta vuoden–puolentoista kuluttua.