Talousautonomia hyödyttäisi Matinkylää

Nykymuotoinen Matinkylä alkoi rakentua neljä vuosikymmentä sitten, jolloin alueen ensimmäiset kerrostalot valmistuivat. Nyt kaupunginosa on yksi Espoon suuralueista, jossa asuu Olari mukaan laskettuna yli 30 000 asukasta.

– Matinkylällä on tulevaisuudessa erittäin hyvät mahdollisuudet kehittyä. Liiketoiminnan kannalta on tärkeää se, kuinka kauppakeskusten ulkopuoliset lähikaupat ja muut palvelut menestyvät, arvioi Matinkylä-seuran puheenjohtaja Jukka Kivimäki.

– Minä uskon Matinkylän vetovoiman säilyvän, sillä tämä on jo nyt moni-ilmeinen kaupunginosa. On harmi, että alueneuvottelukunnat lopetettiin muutama vuosi sitten – ilmeisesti kaupungin virkamiehet kokivat ne kiusallisiksi byrokratiaan nähden, pohtii seuran varapuheenjohtaja Antero Krekola.

Matinkylä on kokenut niin kasvun kuin kuihtumisen merkkejä.”

Muuttovoittoinen Espoo on paisunut vuosikymmenten varrella asukasluvultaan moninkertaiseksi. Samaan aikaan päätöksenteko on ajautunut yhä kauemmas tavallisesta espoolaisesta. Matinkylä-aktiiveilla on tähän tautiin toimiva resepti.

– Lähihallintoa voisi hyvin tehostaa esimerkiksi kuntalain avulla. Ennen muinoin tunnettu käsite taajaväkinen yhdyskunta olisi yhä edelleenkin toimiva malli Matinkylänkin päätöksentekoon, arvioi Jukka Kivimäki.

Kivimäen mukaan Matinkylä hyötyisi lähitason autonomiasta monin tavoin. Taloudellinen itsemääräämisoikeus voisi koskea esimerkiksi päivähoidon ja neuvoloiden paikallista rahankäyttöä.

Krekolan mukaan alueneuvottelukunnat olivat aikoinaan aktiivisia antamaan lausuntoja – sen sijaan aluefoorumit eivät ole ottaneet itselleen samanlaista sijaa.

– Foorumeissa on kyllä osaavia ihmisiä, mutta heille on annettu kokonaan erilainen rooli kuin neuvottelukunnille. Uutta on myös se, että Espoon virkamiehet johtavat kaupunkia liikkeenjohdollisin periaattein, eikä demokraattisiin ”epäolennaisuuksiin” haluta takertua, arvioi Krekola.

Kivimäki puolestaan pitää ongelmana sitä, että aluefoorumit eivät ole saaneet riittävästi tietoa siitä, mihin suuntaan Espoon eri alueita aiotaan kehittää.

– Ennen kaupunki antoi paljon auliimmin tietoa siitä, mitä suunnitelmia eri kaupunginosia varten on tehty, mutta nyt on toisin.

– Esimerkiksi viime keväänä ei missään puhuttu siitä, mitä palveluita aluekeskuksista todellisuudessa poistuu. Niinpä Matinkylästä hävisi terveyskeskuksen laboratorio melkeinpä vaivihkaa, pahoittelee Kivimäki.

Matinkylä hyötyisi lähitason autonomiasta monin tavoin.”

Keski-ikäiseksi kasvanut Matinkylä on kokenut niin kasvun kuin myös kuihtumisen merkkejä.

– Muutamat taloista ovat jo ehtineet elinkaarensa päähän ja rakennuksia on purettu. Näin kävi muun muassa ammattikoululle, joka hävisi kartalta muutama vuosi sitten, muistelee Kivimäki.

Osa alueen historiaa on ollut Matinkylän huolto Oy, joka vastasi esimerkiksi kaapelointiverkon rakentamisesta.

– Matinkylän huolto on ottanut kokonaisvastuuta koko kaupunginosan kehittämisestä, arvioi Kivimäki.

Ei Matinkylä mihinkään häviä, mutta muuttaa kyllä muotoaan.”

Nelikymmenvuotiaaksi varttunut Matinkylä viettää 80-vuotisjuhlaansa vuonna 2050. Tuolloin kaupunginosa on Länsimetron ja jatkuvan asuntorakentamisen myötä nykyistä kiinteämmällä tavalla Helsingin jatkumo.

– Kun Matinkylä täyttää 80 vuotta, silloin tämä arvatenkin on osa Helsinkiin kiinni kasvanutta rantavyöhykettä. Matinkylällä on silloin pääkaupunkiin nähden sama asema kuin esimerkiksi Eiralla ja Töölöllä on jo nykyisin.

– Ei Matinkylä mihinkään häviä, mutta muuttaa kyllä muotoaan, pohtivat Krekola ja Kivimäki.