Sienisyksy kuivuu miltei poimijan käsiin

Sienisadosta on läntisellä Uudellamaalla tulossa tänä syksynä kehnonpuoleinen. Kuuman ja miltei sateettoman kesän jäljiltä herkullisia tatteja tai vahveroita saa etsiä tavallista sitkeämmin.

– Kuivan kesän aikana sienirihmastot ovat vetäytyneet lepotilaan, eikä sieniä syksylläkään nouse kunnolla maanpinnalle. Haperoja on kenties luvassa, mutta esimerkiksi kuivilta mäntykankailta on sieniä todella vaikea löytää, arvioi Uudenmaan martat ry:n toiminnanjohtaja Anne Lempinen.

Toiveet sieniherkuista ovat yhä korkealla.”

Täysin menetetty ei syksyn sienisato kuitenkaan kaikkien lajien osalta ole. Mikäli lähiaikoina sataa runsaasti eikä öisin ole kylmää, toiveet sieniherkuista ovat yhä korkealla.

– Musta torvisieni on kyllä aika paikkauskollinen laji, joka kasvaa vuodesta toiseen samoilla alueilla. Se viihtyy, jos on riittävän kosteaa ja jos lähistöllä on esimerkiksi suuri kivi tai kallio, joka kerää lämpöä, lupailee Lempinen.

Uudenmaan martoissa toimii jo viisi sienineuvojakoulutuksen saanutta marttaa – tämän lisäksi paikallisyhdistyksissä on runsaasti sienituntemusta.

Yksi sienistä innostuneista on Tuomarilan marttojen puheenjohtaja Ulla Jokinen.

– Tänä vuonna olen löytänyt Keskuspuistosta muun muassa keltahaperoita. Espoossa ei ole vielä ollut runsaasti sieniä, mutta tilanne toivottavasti muuttuu. Länsirannikolla sieniä on paljon enemmän, arvioi Jokinen.

Raaseporin tienoilta Jokinen on saanut runsaahkosti kantarelleja ja mustia torvisieniä.

– Valekantarellejakin olen nähnyt jonkin verran, mutta nehän eivät ole ruokasieniä lainkaan. Valekantarellin jalka on tummempi ja puumaisempi kuin kantarellilla, valistaa Jokinen.

Hänen saamansa ruokasienet saavat arvoisensa kohtelun: herkullisimmat lajit päätyvät keitoiksi, kastikkeiksi tai muhennokseksi. Jokinen myös kuivaa sieniä – silloin sienet säilyvät hyvin ja niistä voi saada oivallisen kastikkeen.

Kilonpuiston koulussa biologiaa, maantietoa ja terveystietoa opettava Hanna Ylinen kertoo, että kahdeksasluokkalaiset saavat syksyisin kolmen tunnin tietopaketin sienistä.

Koululaisilla on Espoossa vaihtelevat tiedot sienistä ja sienestyksestä.

– Oppilaiden tietämys sienistä riippuu pitkälti siitä, kuinka nuorten vanhemmat tai isovanhemmat tuntevat sieniä, arvioi Ylinen.

Espoon koululaisilla on vaihtelevat tiedot sienistä.”

Hänen mukaansa Kilonpuiston koulun lähistöllä ei ole sienestykseen sopivaa metsää, mutta metsäretki on silti joka vuosi pyritty pitämään.

– Oikeiden sienten ja diakuvien avulla on sitten tunnistettu sieniä luokassa. Myös myrkkysienistä kerrotaan joka kerta, mainitsee Ylinen.