Iiris Rif valmensi kaksi voimistelijaa MM-kisoihin

Rytminen voimisteluRytminen kilpavoimistelu ei ole ainakaan Suomessa mitään ruusuilla tanssimista. Helsinkiläinen Maria Ringinen hallitsi maailman kauneimmaksi kutsuttua urheilulajia vuosina 2003–2008 ja ylsi MM-neliottelussa 20:nneksi. Olympiapaikka jäi kuitenkin saavuttamatta, eikä manttelinperijöillä ole yhtään helpompaa. Päin vastoin.

– Meillä ei ole taso laskenut. Mutta muualla kehitys on ollut nopeaa, etenkin entisissä Neuvostoliiton maissa, kertoo Suomalaisen Voimisteluseuran päävalmentaja Iiris Rif.

Rif työskentelisi mielellään pelkästään valmentajana, mutta hän saa hoitaa myös päävalmentajuutta ja seuran taloutta.

– Maailmalla valmennus on ammattimaisempaa. Puoliksi tekeminen ei johda mihinkään, täräyttää Rif.

Koko pääkaupunkiseudulla toimivalla SVS:llä on Rifin lisäksi kolme Venäjältä kutsuttua ammattivalmentajaa.

– Suomessa ei ole sellaista koulutusta. Valmentajan pitää osata opettaa voimistelijat tekemään asiat oikein pienestä pitäen, tietää yli 20 vuotta valmentanut 45-vuotias Rif.

– Kansainvälistä osaamista pitäisi pystyä hyödyntämään entistä enemmän kilpailuissa, leireillä ja harjoituksissa.

Tytär Inessa Rif, 16, edusti Suomea tällä viikolla ensi kertaa naisten kansainvälisissä arvokisoissa.

– Inessa on aika hyvä harjoittelija. Hänellä on valmiudet tehdä välineillä vaikeita asioita. Tasapaino on hyvä ja piruetit sujuvat. Liikkuvuudessa on eniten tekemistä, analysoi valmentajaäiti.

MM-kisoissa Moskovassa voimisteli myös Iiriksen toinen valmennettava Hämeenlinnan Silja Ahonen ja Larisa Gryadunovan valmentama Elisen vantaalainen Julia Romanjuk.

Huippuvalmennuksen lisäksi voimistelijoilla on Suomessa pulaa ajasta. Urheilulukio helpottaa kahdesti päivässä harjoittelemista, mutta voimistelussa tämän pitäisi onnistua jo paljon aiemmin. Harjoitusajoissa ja -paikoissakin on parantamisen varaa – ainakin Espoossa.

– Meillä on sen vuoksi vakiovuorot Lohjan Kisakalliossa. Emme halua jäädä koulusaleille kompastelemaan ja paiskomaan välineitä kattoon. Yhtään hyvää vuoroa ei ole löytynyt Espoosta, harmittelee Tapiolan tai Leppävaaran urheiluhalleihin haikaileva päävalmentaja.

Valmennukseen kuuluvat lajiharjoitusten lisäksi baletti- ja tanssitreenit sekä kilpailu- ja leirimatkat. Lystin maksavat voimistelijat.

– Summat eivät ole ihan pieniä On vaikea motivoida perheitä, jotka eivät ole hurahtanet tähän lajiin.

Soveltuuko satsaus lapsille?

– En pidä pahana, että lapset urheilevat tunnista kahteen päivässä. Suomessa ongelmana on pikemminkin liian vähäinen liikunta. Mutta harjoittelun pitää olla monipuolista. Tässä moni valmentaja menee lankaan ja se kostautuu myöhemmin.

– Voimistelija voi juosta ja loikkia vaikka yleisurheiluharjoituksissa. Oppiminen on palkitsevaa lapsille

Rifin nelilapsinen perhe asuu Vermossa, muttei ole vihkiytynyt hevosurheiluun.

– Emme ole varmaan kertaakaan käyneet raveissa.

Perheen pojat ovat olleet kiinnostuneita salibandystä ja tenniksestä, tytöt voimistelusta – kuinkas muuten.