Kaupungin tuottavuusohjelmaan liittyvä palveluverkon uudistaminen merkitsee entistä suurempia päiväkoteja ja kouluja.
Päivähoidossa tavoitteena on 5-6 ryhmän eli noin sadan lapsen päiväkodit, joita olisi reilusti yli puolet kaikista päivähoitopaikoista.
Tällä hetkellä päiväkotitarjonta on painottunut pieniin, enintään kolmen ryhmän päiväkoteihin. Ne ovat yksikkökustannuksiltaan hyvin kalliita.
– Muutos ei tapahdu yht´äkkiä, vaan pikku hiljaa ja päivähoitotarpeen kysyntä koko ajan huomioiden, vakuuttaa päivähoitopalvelujen johtaja Titta Tossavainen.
Hänen mukaansa päivähoitopalveluilla ei ole olemassa vielä minkäänlaista listaa lakkautettavista päiväkodeista.
– Kehitys menee suurempia yksiköitä kohden sitä mukaan, kun uusia päiväkoteja valmistuu. Enää ei tehdä pieniä päiväkoteja.
Espoossa on kymmenen vuoden kuluttua 10-15 ryhmäperhe-päiväkotia vähemmän.”
Kriittisimmin päivähoidossa tarkastellaan lähivuosina ryhmäperhepäiväkotien tarvetta.
– Jos päivähoidon kysyntä pysyy nykyisellään, ja suunnitellut päiväkotihankkeet toteutuvat, Espoossa on kymmenen vuoden kuluttua 10-15 ryhmäperhepäiväkotia vähemmän, Tossavainen ennustaa.
Hän muistuttaa kuitenkin, että päivähoito on subjektiivinen oikeus, joten kaupungin on kyettävä aina vastaamaan kysyntään.
Suunta on kuitenkin selvä. Päivähoitopalvelujen johtajan mielestä Espoon päivähoitoverkosto on nyt niin tiheä, että suuremmilla yksiköillä sitä pystytään tulevaisuudessa harventamaan palvelujen siitä kärsimättä.
Koulupuolella tavoitteena on sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälän mukaan vähintään 3-sarjaiset yläkoulut, joissa on yli 300 oppilasta. Alakouluissakin minimikoko pitäisi Pitkälän mielestä olla samaa luokkaa.
– Niissä tilanne on hankalampi, koska alakoulut kuuluvat lähipalveluihin, Pitkälä muistuttaa.
Hän ei kuitenkaan suostu nimeämään yhtään koulua, joka olisi sulkemisuhan alla.
– Lautakunta tekee tällaiset ratkaisut, Pitkälä linjaa.
– Käytännössä muutokset tapahtuvat pitkälti tilanteissa, jossa edessä on koulun peruskorjaaminen tai uusien tilojen rakentaminen, Pitkälä ennustaa.
Tarkimmin perataan ensimmäisenä ruotsinkielistä kouluverkkoa.
– Tosiasia on, että siellä on suhteessa eniten pieniä kouluja, Pitkälä muistuttaa.
Lukioitakin pitäisi tulevina vuosina suurentaa. Silti Pitkälä ei ole lakkauttamassa yhtään toimivaa lukiota.
Kirjastoverkkoon Pitkälä ennakoi muutoksia Espoonlahdessa.
– Jos Lippulaivan laajennuksen yhteyteen suunniteltu kirjasto toteutuu, lakkautetaan Soukan ja Kivenlahden kirjastot.
Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluissa palveluverkkouudistus ei Pitkälän arvion mukaan ole tuomassa vähennyksiä tiloihin.
– Päinvastoin, paineet uusien tilojen rakentamiseen ovat kovat, Pitkälä huomauttaa.
Kaupunginhallitus hyväksyi palveluverkon tavoitetilan vuodeksi 2020 maanantaina. Seuraavaksi asiaa käsitellään valtuustossa syyskuussa.