Biokaasu suhisee jo automiehen tankkiin

Kaasua, komisario Rautio! Vaikkei Kauniaisissa asuva Erkki Rautio komisario olekaan, tarkkana miehenä hän on valinnut Volvoonsa menoveden sijasta myös biomaakaasua. Hybridiauton käyttö säästää vuodessa jopa tuhat euroa.

Päivi Tuovinen

Kun kauniaislainen Erkki Rautio saapuu tankkaamaan autoaan, ei hänen jäljiltään jää ilmaan leijumaan dieselintuoksua tai bensankäryä.

Rautio on yksi noin tuhannesta suomalaisesta autoilijasta, jotka käyttävät nelipyöräisessään bio- tai maakaasua. Määrä kasvaa tasaista vauhtia.

– Hurahdin tähän polttoainemuotoon vähitellen. Nyt alla on jo kolmas Volvo, joka kulkee kaasulla. Biokaasua olen käyttänyt vuoden päivät, laskee Rautio.

Biokaasu eroaa Venäjältä tulevasta maakaasusta muun muassa siten, että sitä ei tuoda maahan kaasuverkkoa pitkin, vaan tuotanto on täysin kotimaista.

Biokaasua voidaan mädättämällä tuottaa biojätteistä, peltokasveista ja puhdistamolietteestä. Marraskuussa Suomenojan vedenpuhdistamon lietteestä aletaan valmistaa liikennebiokaasua.

– Sen jälkeen kuka tahansa posliinipöntöllä istuva voi kyllä vetää vessan hyvillä mielin. Istunnon aikana hän on antanut tärkeän panoksensa puhtaan liikenteen puolesta, muotoilee Rautio hymyillen.

Valtaosa tavallisista autoilijoista on kiinnostunut biokaasusta sen edullisuuden vuoksi. Rautio on itse laskenut kohtuullisellakin ajomäärällä pääsevänsä vuodessa useiden satojen eurojen säästöihin.

– Jos ajaa vuodessa tuollaiset 18 000 kilometriä, biokaasua käyttämällä on vuoden lopussa tuhat euroa rikkaampi kuin bensaa käyttämällä, laskee Rautio.

 

Pöntöllä istuva voi nyt vetää vessan hyvillä mielin.”

– Itse olen tuonut nykyisen bi-fuel-autoni Ruotsista, jossa kaasuautoja on jo noin 40 000.

 

Pieni heikennys tulee käyttövoimaverosta, joka ensi vuoden alusta lukien eriytyy nykyistä selkeämmin käyttövoiman mukaan. Sähkö- ja kaasuautojen verotus kiristyy bensiinikäyttöisiin autoihin verrattuna.

Rautio tietää biokaasuautojen haasteet hyvin.

– Tankkauspisteitä on vielä harvassa. Kaasuautojen toimintasäde on noin 250–500 kilometriä, joten tankkaamassa on käytävä melko tiheään tahtiin.

Pääkaupunkiseudulla biokaasua saa tankkiin viidestä Gasumin tankkauspisteestä. Kahden Espoon pisteen lisäksi kaasua voi suhistella Malmilla, Ruskeasuolla ja Roihupellossa.

– Kaasuauton käyttö on hyvin vaivatonta, eikä ajon aikana edes huomaa, milloin auto käyttää bensaa ja milloin biokaasua.

Rautio on kiinnostunut jakamaan biokaasun käytöstä ajantasaista tietoa myös muille tiellä kulkeville. Siksi hän on perustanut nettiin sivuston www.biokaasuauto.fi.

– Uskon, että Suomessa seurataan vähitellen Ruotsin mallia. Kymmenen vuoden päästä meitä biokaasunkäyttäjiä on jo tuhansia, ennustaa Rautio ja kaasuttaa autollaan kohti kotia.

Jälkeen ei jää bensapilven kiehkuraakaan.

Maa- ja biokaasupolttoaineena

Biokaasu on kotimainen, uusiutuva ja edullinen polttoaine.

Maa- ja biokaasua eli metaania käyttävän ajoneuvon pakokaasut eivät sisällä lainkaan hiukkaspäästöjä.

Useimmat päästökomponentit vähenevät yli 90 prosenttia. Maakaasun liikennekäytössä ajoneuvon hiilidioksidipäästöt alenevat noin neljänneksen verrattuna bensiinin käyttöön.

Metaani on turvallinen polttoaine, koska sen syttymisalue ilman seoksena on kapea. Myös sen itsesyttymislämpötila on hyvin korkea.

Lähde: www.biokaasuauto.fi

Written by:

Jari Pietiläinen

Ota yhteyttä