Uhkailu ja haistattelu ovat opettajan arkea

Paljon vartija. Oppilaiden käytöshäiriöiden selvittäminen voi viedä vuosittain jopa kymmeniä tunteja yläkoulun opettajan työajasta.

Mikko Välimaa

Väkivallalla uhkaamista, ovien telkeämistä nenän edestä, tönimistä ja jatkuvaa sanallista härnäämistä.

Tätä kaikkea on mahtunut pääkaupunkiseudulla viitisentoista vuotta yläkoulun opettajana työskennelleen Jarin (nimi muutettu) arkeen.

– Vuosien mittaan on tapahtunut selvä muutos huonompaan. Opettajaa ei kunnioiteta ja arvostelu tulee päin naamaa. Kovimmilla ovat naiskollegat, joista osa on tullut itkien ulos luokasta, Jari kuvailee.

Rauhattomuuden lisääntymisellä on Jarin mukaan selvät seuraukset: opetuksen taso laskee.

– Mekkala on joskus aivan järjetöntä. Pahimmillaan on kestänyt 20 minuuttia, että tunnilla on saatu kirjat esille.

Kun opettajan aika menee kurinpitoon, kärsivät siitä eniten oppilaat, jotka tarvitsivat henkilökohtaista ohjausta.

Jarin mukaan muutos näkyy jo oppilaiden osaamisessa. Tästä kertoo osaltaan myös viimeisimmän Pisa-tutkimuksen tieto, jonka mukaan koulujen väliset erot ovat etenkin Helsingissä jo merkittäviä.

– Meillä kokeet ovat selvästi helpompia kuin ennen. Selvää on, että Pisa-tulokset tulevat tämän takia huononemaan.

Jari korostaa, että opettajia vastaan nousevat muutamat häirikköoppilaat, jotka saavat lietsottua toverinsa mukaan. Konfliktien selvittely voi viedä kymmeniä tunteja vuodessa, mikä sekin on osin pois opetuksesta.

Opettajiin kohdistuvat paineet ovat Jarin koulussa yleensä seurausta kulttuurieroista ja oppilaiden ryhmäytymisestä omiin porukoihinsa. Hänen koulussaan ulkomaalaistaustaisten oppilaiden osuus ei ole pk-seudun kärkeä, mutta se on silti useita kymmeniä prosentteja. Suurempi se ei Jarin mukaan saisi olla.

– Hankalimmat konfliktit syntyvät eri etnisistä taustoista tulevien oppilaiden välille. Vanhemmat ovat onneksi olleet halukkaita selvittämään näitä.

Pääsääntöisesti ongelmissa ovat Jarin mukaan pojat. Myös osa tytöistä oirehtii, mikä Jarin mukaan voi selittyä sillä, että kotona heitä hillitsee kova kuri.

Osa opettajista ei taakkaansa kestä. Jarikin tuntee kollegoita, jotka ovat esimerkiksi vaihtaneet koulua.

– Tiedän tapauksesta, jossa opettaja lähti sanoen, ettei halua muuttua rasistiksi.

Jaria harmittaa, että päättäjät eivät halua arasta aiheesta puhua.

– Vaikka eihän tässä kukaan syytä ihmisiä, vaan tätä koko tilannetta.

Itse hän sanoo yhä pitävänsä työstään.

– Oppilaiden kanssa pärjää, kun osaa puhua heidän kielellään.

Written by:

Mikko Välimaa

Ota yhteyttä