Tutkimus: Suomalaisperheiden köyhyys periytyy

Jos vanhemmilla on taloushuolia, ne heijastuvat THL:n tutkimuksen mukaan helposti myös lapseen.

Else Kyhälä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL julkaisi vuosi sitten laajan seurantatutkimuksen vuonna 1987 syntyneistä.

Tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa laajasti eri sosiaali- ja terveysrekistereistä sekä koulutus- ja rikollisuustietojen perusteella, miten huono-osaisuus periytyy.

Tätä varten tutkijat seurasivat kaikkia vuonna 1987 Suomessa syntyneitä eli noin 60 000 lasta sikiöajalta vuoden 2008 loppuun saakka.

Tulokset osoittivat, että köyhyys ja huono-osaisuus vaikuttavat merkittävästi lapsen tulevaisuuteen.

Tuloerojen vaikutus näkyy jo syntymäpainoja verratessa: usein toimeentulotukeen turvautuneiden vanhempien lapset painavat syntyessään keskimäärin vähemmän kuin muut.

Myöhemmät ongelmat – kuten lasten huostaanotot, mielenterveysongelmat, rikollisuus, kouluttamattomuus ja toimeentulo-ongelmat – kärjistyvät vanhempien toimeentulo-ongelmien lisääntyessä.

Myös tyttöjen teiniraskaudet ja klamydiatartunnat yleistyvät vanhempien toimeentulo-ongelmien myötä.

Suomen Akatemian rahoittaman tutkimuksen perusteella perusta aikuisiän hyvinvoinnille luodaankin yhä lapsuudessa.

Jos perheellä menee huonosti, ongelmilla on taipumus kasaantua ja siirtyä vanhemmilta lapsille.

Tutkija Reija Paanasen mukaan huono-osaisuus ei siis ole geeneissä, vaan kyse on sosiaalisesta perimästä, joka vaikuttaa esimerkiksi asenteisiin ja arvoihin.

– Kehitys on menossa tuloerojen kasvun myötä taaksepäin. 1950-luvun kaltaista sosiaalista nousua ei enää tapahdu, Paananen arvioi.

Tutkijan mielestä Suomessa pitäisikin puhua syrjityistä, sillä syrjäytyminen on harvoin kenenkään valinta.

Jos lapsen kotona on ongelmia, ja päiväkodissa ja koulussa huomataan vain heikkouksia, eikä tueta vahvuuksia, lapsen ponnistuspohja on huterampi kuin tilanteessa, jossa lapsuus ja nuoruus sujuvat kivuttomammin.

– Oulun seudulla tehdyn tutkimuksen mukaan vanhempien toimeentulohuolet vaikuttivat myös siten, että lasten ja nuorten onnistumiset jäivät useammin huomaamatta sekä kotona että koulussa. Jos kotona ei tule huomatuksi ja kannustetuksi ja koulussa on saanut tietynlaisen leiman, tulee helposti tallatuksi ”syrjäytymisen polkua”.

1950-luvun kaltaista sosiaalista nousua ei enää tapahdu.”

Jos ongelmia on kotona vähemmän, lapsen menestymiseenkin kiinnitetään enemmän huomiota.

Tämän vuoksi erityisesti äitien korkeampi koulutus näyttää suojaavan lapsia pahoinvoinnilta.

– Tässä ei ole kyse varmastikaan pelkästä koulutuksesta, vaan kodin asenteesta ja kannustavasta ilmapiiristä. Kun energiaa riittää muuhunkin kuin kamppailuun arkisesta selviytymisestä, lapsen pärjäämistä jaksetaan seurata paremmin kuin tilanteessa, jossa kotona on koko ajan huolia.

Aihe on tutkijoiden mukaan tärkeä, koska lapsiperheiden suhteellinen köyhyys on lisääntynyt Suomessa viime vuosina.

Esimerkiksi pienituloisissa kotitalouksissa asuvien lasten osuus kaikista on kolminkertaistunut 15 vuodessa. Vuonna 2008 jo 14 prosenttia eli yli 150 000 lasta asui köyhässä perheessä.

Yksinhuoltajien lapsista joka neljäs on köyhä, ja yksinhuoltajaperheiden osuus lisääntyy jatkuvasti.

Samaan aikaan nuorten pahoinvointi on lisääntynyt.

Esimerkiksi tutkitusta vuoden 1987 ikäluokasta joka viides oli 21-vuotiaaksi mennessä tarvinnut ja saanut hoitoa mielenterveysongelmiinsa.

10 000:lta puuttui peruskoulun jälkeinen tutkinto. Näistä nuorista 40 prosentilla on mielenterveysongelmia.

Written by:

Silja Tenhunen

Ota yhteyttä