Piilota X Palauta

Lepakkotutkija ei haaveile toimistotyöstä

Paikalliset 1 Kommentoi

– Tässä työssä ei pidä pelätä pimeää, toteaa lepakkotutkija Rasmus Karlsson.

Ei niin, sillä lepakkokartoittajan työstä suurin osa tapahtuu yöaikaan.

– Lepakkokartoittajan tärkein työkalu kartan ohella on ultraäänidetektori, joka muuntaa lepakoiden ultraäänet ihmisten kuultavaksi.

Laite rekisteröi äänitaajuudet, joita ihmisten ei ole normaalisti mahdollista kuulla lainkaan.

Karlsson kertoo, että eri lepakkolajit on mahdollista tunnistaa jälkikäteen äänitaajuuksien perusteella.

– Melkein kaikki Suomessa esiintyvät lepakkolajit voidaan tunnistaa äänitaajuksien perusteella. Ainoastaan pienikokoisempien siippojen tunnistaminen ja erottaminen toisistaan on hieman hankalaa.

Mutta miten eri lepakkolajit erottaa toisistaan?

Maasto-olosuhteissa Karlssonin mukaan eri lepakkolajeja tunnistettaessa ei voida luottaa pelkkään näköhavaintoon. Siksi ultraäänidetektori on tarpeen.

– Yöaikaan liikkuvista lepakoista on hankala tehdä näköhavaintoja. Eri lepakkolajit voidaan toki myös erottaa toisistaan esimerkiksi koon, värin, karvoituksen ja korvanrakenteiden perusteella, jos niitä pääsee näkemään läheltä. Eri siippalajit on myös mahdollista erottaa hampaiden rakenteesta.

Maastoon sijoitettava lepakkojen seurantalaite löytyy harmaasta laatikosta, joka on varustettu tekstein siltä varalta, että sen sattumalta löytänyt metsäkävijä osaa jättää laitteen paikalleen.

– Laitteet ovat paikallaan läpi yön. Yleensä pyrin hieman naamioimaan laitetta maastoon. Välillä laitteet ovat olleet turhankin hyvässä piilossa, sillä en ole itse meinannut löytää niitä ollenkaan, naurahtaa Karlsson.

Hyvänä apuna toimivat kartta sekä gps-paikannin, johon piilotuspaikan koordinaatit syötetään. Passiiviseurantalaitteita sijoitetaan varsin vaihteleviin maastoihin.

– Toki laitteita sijoitettaessa mietitään minkälaisessa maastossa lepakot yleensä viihtyvät, mutta on tärkeää sijoittaa niitä monenlaisiin paikkoihin. Myös se on tulos, että tietyltä alueelta ei yön aikana ole havaintoja.

Karlssonin mukaan esimerkiksi avohakkuu väärälle alueelle voi olla tuhoisa lepakoiden alkuperäisen elinympäristön kannalta.

– Lepakot ovat herkkiä ympäristössä tapahtuville muutoksille ja ne tarvitsevat tietynlaisen elinympäristön.

Vesistöt ovat lepakoiden mieleen.

– Lepakot tarvitsevat esimerkiksi jokien uomien kaltaisia merkkejä suunnistamiseen. Lisäksi vesistöjen läheisyydessä on tarjolla lepakoille runsaasti hyönteisiä syötäväksi. Esimerkiksi vesisiippa viihtyy nimensä mukaisesti hyvin vesistöjen äärellä ja se liitelee paikoitellen varsin lähelläkin veden pintaa. Kyllä tässä kartoittajana toimiessani ovat monet sillan alustat tulleet tutuksi.

Lepakot ovat eläiminä varsin mystisiä.

– Lepakoista tiedetään edelleen vain vähän, joten ne ovat pysyneet meille ihmisille salaperäisinä olentoina. Lepakoista kiinnostuneiden kannattaa tutustua esimerkiksi Suomen Lepakkotieteellinen yhdistyksen toimintaan. Heidän toimestaan järjestetään esimerkiksi lepakonbongausretkiä.

Lepakkoretkelle voi suunnata toki myös omatoimisesti.

– Lepakkoretkelle kannattaa varustautua hyvin välinein. Jalkaan kannattaa valita kumisaappaat. Sen ohella ultraäänidetektori ja otsalamppu ovat lähes välttämättömiä apuvälineitä lepakoiden löytämisessä ja pimeässä kesäyössä suunnistaessa.

Karlssonin mielestä lepakkokartoittajan työ parhaisiin puoliin kuuluu nimenomaan luonnossa liikkuminen.

– Tavallinen toimistotyö ei ole minun mieleeni. Pidän luonnossa liikkumisesta ja lepakot ovat kiinnostavia eläimiä ja tärkeä osa luonnon tasapainoa.

1 kommentti Kommentoi
Käyttäjän Tuulia Paulanto kuva
Tuulia Paulanto

Kommentit

14.7.2013 19:18

Meidän pihallamme on vuosikymmeniä lentänyt lepakoita.
Pimeällä taivasta vasten katsottuna ne lentävät kovaa vauhtia ja yleensä samoilla kohdilla ympyrää.
En tiedä missä majailevat päivisin, mutta kesämökillämme itä-hämeessä on myöskin lepakoita ja nukkuvat päivisin liiterissä katonrajassa, siellä voi jonkin verran tarkkailla niitä.

Osallistu keskusteluun

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
  • Kirjoita rakentavasti, asiallisesti ja keskustelua edistävästi.
  • Älä esitä sukupuoleen, ikään, syntyperään, kieleen, uskontoon, vammaisuuteen tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kohdistettuja asiattomuuksia.
  • Älä levitä huhuja tai valheita.
  • Käytä asiallista ja hyvää kieltä, älä kiroile.
  • Älä yllytä rikokseen tai väkivaltaan.
  • Älä laita viestiisi linkkejä laittomaan tai epäasialliseen materiaaliin.
  • Älä mainosta.
  • Älä käytä ylipitkiä lainauksia. Jos lainaat jotain toista kirjoittajaa tai sivustoa, mainitse lähde.