Viskiaktivisti: Viskiä ei voi eikä kannata juoda

Robert Alniti heitteli pulloja viime viikon Uisge-viskifestivaalilla. Viski on nostanut asemiaan suomalaisten suosikkijuomien joukossa.

Johanna Erjonsalo

Henri Vesikko ja Robert Alniti ovat vannoutuneita viskimiehiä.

Johanna Erjonsalo

Uisge-festivaali keräsi yli 2 000 kävijää.

Johanna Erjonsalo

Ravintolat panostavat yhä enemmän viskitarjontaansa. Myös viskiin liittyvien tapahtumien suosio on kasvussa.

– Minulta usein kysytään, että etkös sinä juo viskiä. Silloin minä vastaan, että minä en todellakaan juo viskiä. Viskiä ei voi eikä kannata juoda, sitä nautitaan, toteaa viskiaktiivi ja viime viikolla pidetyn Uisge-viskifestivaalin järjestäjiin kuuluva Mika Jansson.

Viski on viime vuosina löytänyt tiensä yhä useamman suomalaisen juomavalikoimiin.

Erilaisia viskiyhdistyksiä on perustettu ja ravintolat ovat alkaneet panostaa viskitarjontaan.

Viskin suosiosta kertoo myös se, että Uisge-festivaali keräsi yli 2 000 kävijää.

– Viskin osuus väkevän alkoholin kulutuksesta on ollut nousussa viime vuosina. Ylipäätänsä ruskeiden alkoholien kulutus on laskussa, mutta mallasviskeillä menee hyvin ja niiden suosion kasvaa tasaisesti, toinen Uisgen järjestäjistä Ilkka Ruponen tietää kertoa.

–  En sanoisi, että menossa on viskibuumi, mutta esimerkiksi viisi vuotta sitten ravintolat, jotka tarjosivat kymmeniä erilaisia viskimerkkejä olivat harvassa. Nyt niitä on pelkästään Helsingissä yli kymmenen. Suomen Mallaswhiskyseuralla, johon itse kuulun, on yli 500 jäsentä.

Mallaswhisky-seuralla on yli 500 jäsentä.”

Yksi viskiin panostavista ravintoloista on helsinkiläinen Teerenpeli.

– Muistaakseni vuonna 2002 aloittelimme omaa panimo -ja tislaamotoimintaa. Koimme, että viskit on juomaryhmä, joka on alakanttiin huomioitu Suomen ravintoloiden tarjonnassa. Haistelimme, että jonkinlainen buumi on tulossa. Emmekä olleet ihan väärässä, Teerenpeli Yhtiöiden toimitusjohtaja Anssi Pyysing muistelee.

Pyysingin mukaan aiemmin lähinnä takkatulen ääreen nojatuolissa siemailtavaksi hahmotettu viski istuu hyvin ravintolaan.

– Ravintolassa on hyvä kokeilla erilaisia uusia viskejä, sillä annoskoot ovat pieniä. Ei tarvitse ostaa koko pulloa ja todeta, että en pidäkään tästä.

Hyviä viskejä ei saa ihan opiskelijabudjetilla.”

Viski on perinteisesti mielletty miesten harrastukseksi.

Ruponen myöntää ennakkoluulon pitävän osaksi paikkaansa, mutta ei täysin.

–  Tyypillinen viskiharrastajahan on 30-50 -vuotias mies, joten onhan tämä melko miesvaltainen juttu. Kuitenkin esimerkiksi mallasviskiseuran jäsenistä neljäsosa on naisia.

– On syntymässä kokonaan uusi sukupolvi, joka on päässyt viskin makuun. Ongelma on se, että tämä on kuitenkin rahaa vaativa harrastus. Hyviä viskejä ei saa ihan opiskelijabudjetilla, Jansson lisää.

Suomalaiset suosivat mallasviskejä

Viskien kokonaiskysyntä on laskenut Alkossa viiden viime vuoden aikana yli 10 prosenttia.

Litramyynniltään suurimpien skotlantilaisten-blended viskien ja kanadalaisten viskien kysyntä on taittunut.

Kasvussa ovat olleet skotlantilaiset mallasviskit ja blended viskit.

Juomien harrastaminen ja viskiharrastajien määrä on selvästi nousussa.

Alkon mukaan suomalaiseen makuprofiiliin sopivat erityisesti runsaat, savuiset ja turpeiset viskit.

Written by:

Toni Tervo

Ota yhteyttä