Kuka pelkää ruotsia?

Pois vaan pakkoruotsi. Mutta mitä siitä seuraa?

Perustuslaki takaa kaksikielisyyden, vaikka pakkoruotsin opetus loppuisi kouluissa. Ruotsi ei siis häviä minnekään.

Ruotsinkieliset saavat jatkossakin opetuksen ja julkiset palvelut omalla kielellään kuten saamelaiset.

Julkisten alojen työntekijöiden on hallittava virkaruotsi. Siksi yksikieliset suomalaiset vaikeuttavat vapaaehtoisesti asemaansa näillä työmarkkinoilta. Sitäkö tässä haetaan?

Ruotsin taitoa ei enää arvosteta, koska englanti on valtakieli. Tällä on helppo perustella ruotsin opetuksen poistamista. Jos vaatimus perustuu oppimishaluttomuuteen, tilanne on katastrofaalinen.

Pakkoruotsia ei haluta opiskella ja erityisesti pojat eivät sitä halua, kuten liian moni poika ei yleensäkään halua käydä koulua, opiskella ammatti- tai korkeakoulututkintoa.

Ruotsin poiston lietsonnalla on helppo kerätä lukuhaluttomien ääniä.

Koulutus jakaa jo nyt kansan. Matala koulutustaso ennustaa suurella todennäköisyydellä ajoittaista työttömyyttä, pätkätöitä, pieniä tuloja, huonoa ruokavaliota, ylipainoa, syrjäytyneisyyttä, heikkoa eläketurvaa ja ennenaikaista kuolemaa.

Yksilöjen väliset erot kehittyvät jo kouluiässä, jossa oppimiskielteisyys yhdistettynä alhaiseen vaatimustasoon voi määrittää ihmisen loppuelämän kulun. Siksi perusopetuksen sisällöllä on suuri merkitys.

Vähän opiskelleiden miesten asema heikkenee yhteiskunnassa, jossa menestyminen perustuu koulutukseen, monipuoliseen kielitaitoon ja moniosaamiseen.

Alhaisen koulutustason suomalaiset kilpailevat entistä kovemmin vieraskielisten kanssa, kun virolaiset, latvialaiset, liettualaiset, venäläiset, afrikkalaiset ja aasialaiset pyrkivät samoihin matalapalkkaisiin aputöihin.

Toivottavasti pakkoruotsin poisto ei edistä yleistä koulutuksen vaatimustason alentamista.

Written by:

Antti-Pekka Pietilä

Ota yhteyttä