Japanin jättijäristys meni konkaritoimittajalta ohi

Espoon valtuustosta raportointi voisi olla mielenkiintoista, arvelee Laaksolahdessa asuva Rauli Virtanen. Tosin hän ihmettelisi, eikö kukaan puhukaan Lähi-Idän kokonaistilanteesta.

Klaus Nurmi

Rauli Virtanen kävi hiljattain Libyan rajan pinnassa kuvaaja Seppo Ekholmin kanssa. Virtasen mielestä Libyaan tarvitaan lentokieltoalue ettei siviilejä aleta pommittaa.

Haluaisiko maailman sotatantereilla ja kriisialueilla vuosikymmeniä kiertänyt Rauli Virtanen olla nyt Japanissa?

Ulkomaanreportteri menee mietteliääksi. Hän on jo itsetutkiskellut, miksi hänen pitäisi olla siellä.

– Nykyhistorian pahin maanjäristys meni osaltani ohi. Vastaavia tuhoja sattuu kerran 300 vuodessa.

Virtanen seuraa tietenkin monilta kanavilta koti- ja ulkomaisten toimittajakollegoiden lähetyksiä Japanista. Automaattisesti tulee ajateltua, miten itse toimisi.

– Ainakaan en jäisi Tokioon, vaan pyrkisin niille pahimmille rannikkoalueille. Sieltä saisi aika rankan jutun.

Libyan rajalta hiljan palanneen espoolaisen Virtasen, 62, reissut vähentyvät muutenkin kirjaprojektien ja nuorimman pojan vuoksi.

– Vapaa toimittaja ei aina ole niin vapaa. Ja aika hölmöltähän näyttää, kun yli kuusikymppinen äijä juoksee pakoon mellakkapoliiseja, hän naurahtaa.

Pohjois-Afrikasta konkari ei silti malttanut pysyä poissa. Hän teki ensimmäisen matkansa sotatoimialueelle syksyllä 1972 Vietnamissa ja sen jälkeen juttuja on syntynyt kriisipesäkkeistä eri puolilta maailmaa, niin Afganistanista kuin Kosovostakin.

– Japanin varjoon jääneessä Libyassa päädytään todennäköisesti pattitilanteeseen. Valtavaa maata on vaikea ottaa nopeasti haltuun.

Pelolla ja terrorilla hallitussa Libyassa ei Muammar Gaddafin kannattajilla ja kapinallisilla ole oikein mitään neuvoteltavaa.

– Kumpikin puoli pelkää häviötä ja sitä seuraavia kostoja, Virtanen sanoo.

Bahrainissakin otetaan yhteen ja Virtanen ennustaa vaarallisia aikoja myös Iraniin.

– Vallasta pidetään kiinni kynsin hampain. Sieltä voi vielä tulla traagisia uutisia.

 

Haluan vaikuttaa ihmisten asenteisiin.”

Vieläkö sitten ulkomaankirjeenvaihtajia tarvitaan, kun luonnonmullistuksia ja sotia näkee reaaliajassa verkossa ja televisiossa?

– Kyllä henkilö tarvitaan edelleen paikan päälle. Kirjeenvaihtajien verkosto on tosin vähentynyt eikä yksin Suomessa, Virtanen vastaa.

Pinnallisen tietovyöryn sijaan hän arvostaa oikeasti kansan parissa tehtyjä dokumentteja ja aikakauslehtien reportaaseja.

– Itse ainakin haluan vaikuttaa jutuillani ihmisten asenteisiin.

Rauli Virtanen vierailee Laaksolahden kirjastossa ke 23.3. klo 18. Hän kertoo näkemyksiään Pohjois-Afrikan tilanteesta.

Written by:

Klaus Nurmi

Ota yhteyttä