Nyt puhuu Jari Aarnion syyttäjä – "Tuli tunne kuin olisi joutunut mukaan tv:n rikossarjaan"

Pihla Keto-Huovinen on tenyt kauan työtä Aarnio-jutun parissa.

Pasi Huuhtanen

OIKEUSLAITOS Jari Aarnion oikeudenkäynti on kaikessa kummallisuudessaan myös osoitus, siitä että oikeusjärjestelmä toimii.

155 todistajaa käräjäoikeudessa. 3000 kirjallista todistetta. Esitutkinta käynnissä koko syyteharkinnan ja oikeuskäsittelyn ajan.

Kihlakunnansyyttäjä Pihla Keto-Huovinen voi nyt hieman henkäistä. Käräjäoikeus antoi tuomion Jari Aarnion oikeudenkäynnissä 29. joulukuuta.

– Työ on ollut valtava, hän myöntää Mäntsälän Uutisten haastattelussa.

Se on helppo uskoa, kun pelkkä tutkinta-aineisto on 50 000 sivua eli muutaman sadan paksun kirjan verran. Käräjäoikeuden tuomiollakin on pituutta 1800 sivua.

Valtava on myös Aarnio-jutun merkitys suomalaiselle oikeuslaitokselle ja ennen kaikkea poliisille. Suomessa on opittu luottamaan, että poliisi on lain ja järjestyksen puolella.

Keto-Huovinen myöntää, että syyteharkinnan ja oikeuskäsittelyn aikana on välillä ollut tunne, että on joutunut istutetuksi television rikossarjaan. Huumepoliisin merkittävä johtaja, joka osoittautuu itse konnaksi. Prostituoituja, rikollisjengejä, poliisin sisäistä painostamista ja virka-aseman törkeää väärinkäyttöä poliisissa.

Monet rikossarjat kuvaavat korruptoitunutta poliisia. Niitä on voinut Suomessa katsoa toisenlaisista maista kertovana viihteenä. Ei enää. Aarnio toi kasvot pahan puolelle siirtyneelle poliisille.

– On vakava asia, että järjestäytynyt rikollisuus ja poliisi ovat tehneet näin syvälle mennyttä yhteistyötä Suomessa. Huumepoliisin päällikkö oli esimerkiksi läheisessä yhteistyössä United Brotherhoodin entiseen johtajaan Keijo Vilhuseen.

Roolit menivät kunnolla sekaisin, mutta Aarnio-jutun päästyä yhteen välietappiinsa, eli käräjäoikeuden päätökseen, Keto-Huovinen näkee myös valoisan puolen.

– On hienoa, että poliisi, syyttäjä ja oikeuslaitos ovat pystyneet hoitamaan tällaisen jutun, Keto-Huovinen kehuu.

Syvemmin korruptoituneissa järjestelmissä huumepoliisin päällikkö tuskin olisi joutunut tuomiolle.

Keto-Huovinen vastasi niin sanotusta huumetynnyriosuudesta. Siitä ja siihen liittyvistä rikoksista, kuten törkeistä virka-aseman väärinkäytöksistä tuli Aarniolle 10 vuoden vankeustuomio eli pääosa hänen 13 vuoden tuomiostaan.

Oikeudenkäynti oli hankala. Syyttäjän näkökulmasta asia meni niin, että Aarnio ei päästänyt oikeudenkäyntiä etenemään normaalisti. Perusidea, että tosiasiat ja käsityskannat esitetään, jonka jälkeen oikeus pohtii asiaa, ei toteutunut.

– Vastapuoli esitti uusia väitteitä koko prosessin ajan, jonka johdosta esitutkinta oli koko käräjäoikeuskäsittelyn ajan käynnissä. Jutun luonteesta kertoo jotain myös se, että lisätutkintoja asiassa tehtiin 34, Keto-Huovinen sanoo.

TV:n oikeussalidraamoista tuttu ”I rest my case” (jätän päätettäväksi) jäi kuulematta.

Uusia väitteitä ja tietoja tuli pitkin prosessia erityisesti tietolähdetoiminnasta. Poliisina Aarnio tuntee hyvin poliisin käyttämät keinot tietojen saamiseksi. Oikeudessa taitettiin peistä puhelimista, joilla Aarnio syyttäjän mukaan kävi huumekauppaa. Aarnion mukaan puhelimia käytettiin tietolähdepuhelimina huumerikollisuuden torjunnassa.

– Hän tuntee tämän maailman hyvin ja osasi käyttää tuntemustaan hyväksi sotkeakseen oikeudenkäyntiä, Keto-Huovinen sanoo.

Syyttäjien työtä voi pitää hyvin onnistuneena, mitä tuomioon tulee. Sen myöntää myös Keto-Huovinen.

– Tuomio oli hyvin pitkälle se, mitä me halusimme, vaikka kaikki syytteet eivät läpi menneetkään.

Aarnio saama yhteensä 13 vuoden vakeustuomio on maksimirangaistus Suomessa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Written by:

Pasi Huuhtanen

Ota yhteyttä