Jokainen tarvitsee tätä palvelua Suomessa – 86 prosenttia pitää "pääasiassa rahastuksena"

Kuvituskuva.

Arkisto

Nooa Säästöpankin keskiviikkona julkaisema kyselytutkimus sisältää tylyjä arvioita suomalaisista pankeista.

Nooan mukaan erityisen pettyneitä pankkeihin ovat pääkaupunkiseudun asukkaat.

Kyselyn mukaan peräti 86 prosenttia suomalaisista kokee, että pankkipalvelu on pääasiassa rahastusta.

79 prosenttia on sitä mieltä, että pankit ajavat vain omaa etuaan ja 65 prosenttia katsoo, että pankit lakkauttavat konttoreita vasten asiakkaiden tahtoa.

62 prosenttia vastaajista sanoi myös, että pankki sanelee ehdot ilman, että asiaan voi itse vaikuttaa.

– Ovathan nämä surullisia lukuja eikä ihme. Pankkipalvelusta on tullut vitsi. Olemme huolissamme koko toimialasta ja haluamme tämän tutkimuksen kautta nostaa kissan pöydälle. Ahneus ja arroganssi eivät ole hyvää bisnestä, Nooa Säästöpankin toimitusjohtaja Tommi Rytkönen sanoo.

Tutkimus on karvasta luettavaa siksikin, että jokaisen suomalaisen on käytännön elämänsä järjestämiseksi luotava jonkinlainen pankkisuhde esimerkiksi palkanmaksua tai sosiaalitukien vastaanottamista varten.

Vuonna 2013 astui voimaan muutos, jonka mukaan palkkaa voidaan maksaa vain "pakottavasta syystä" esimerkiksi jos palkansaajalla ei ole pankkitiliä.

Rytkönen tulkitsee ihmisten tuntemuksia niin, että vallitsevaan tilanteeseen on turruttua.

– Ihmiset eivät jaksa edes odottaa pankeilta muuta. Uskon, että tämä on kuitenkin mahdollista muuttaa, Rytkönen sanoo.

Hiljainen kapina kapina pankkeja vastaan näkyi jo viime vuonna EPSI Rating -tutkimuksessa, jossa alan asiakastyytyväisyys laski alimmilleen 15 vuoteen.

Vain 17 prosenttia ihmisistä koki olevansa pankille tärkeä.

Kehä kolmosen sisäpuolella tyytymättömyys kytee selvästi kovempana kuin maakunnissa.

– Perstuntumani on, että pienillä maalaispankeilla on parempi tatsi asiakkaisiin ja heidän arkeensa. Kehä kolmosen sisäpuolella ihminen saa vastaansa koneiston.

–  Kyllä kaupunkilainenkin ansaitsee oman kyläpankkinsa. Digitalisaatio ei vähennä henkilökohtaisen palvelun tarvetta, vaan päinvastoin kysyntä analogisille kohtaamisille ja inhimilliselle lähipalvelulle kasvaa, sanoo Rytkönen.

– Potutuksen takana voikin olla se, että pankit ovat tuudittautuneet asemaansa. Jos tästä ruususen unesta ei herätä, niin monella on kohta hätä kädessä kun uusia haastajia tulee oikealta ja vasemmalta, Rytkönen ennustaa.

Ensimmäistä kertaa toteutettu Mikä pankeissa pännii -tutkimus sisälsi myös jonkin verran positiivisia tuloksia. Esimerkiksi varttuneemmista asiakkaista 43 prosenttia oli sitä mieltä, että sähköisten pankkipalveluiden käyttäminen ei ole mikään pakko. Kuitenkin 30 koki, että pankki pakottaa heidät sähköiseen palveluun konttorissa asioinnin sijaan

Positiivisin kuva pankeista oli nuorilla 18–34-vuotiailla asiakkailla, joistan "vain" 28 prosenttia koki pankit ylimielisiksi. Yli 55-vuotiaista näin ajatteli yli puolet.

– Pankit eivät ole vielä karkottaneet nuoria kehnojen asiakaskokemusten kautta. Pidetään huoli, ettei näin käy jatkossakaan, Rytkönen kommentoi.

Kyselytutkimuksen on toteutti tammikuun alussa YouGov Finland. Kyselyyn vastasi 1 004 suomalaista. Tutkimuksen virhemarginaali on 2,8 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Written by:

Ota yhteyttä