Huono uni nakertaa koulumenestystä – kahdeksan aamut pois yläkouluista?

Järvenpääläisen Koivusaaren koulun yhdeksäsluokkalainen Veikko Ikonen (vas.) ponkaisi pirteänä kouluun kello 8. – Menin nukkumaan kello 22 ja heräsin 6.40, Ikonen kertoo. Aamuvirkulla pojalla ei ole vaikeuksia herätä. – Joskus treenit loppuvat illalla kello 21.30. Silloinkin menen nukkumaan heti kymmenen jälkeen, jalkapalloa pelaava Ikonen sanoo.

Anton Soinne

Kello on 8.05 keskiviikkona ja Koivusaaren koulun yhdeksäsluokkalaisilla on alkamassa ruotsin tunti. – Aamutunnit ovat rauhallisia, opettaja Maiju Yliknuussi kertoo. Aamulla ruotsia opiskellaan lempeämmin. – Mitään tiukkaa kielioppia ei kello kahdeksan kannata opettaa, Yliknuussi sanoo.

Anton Soinne

KOULULAISET Väsyneet jäävät virkeistä jälkeen koulussa. Keravalla esitetään, että yläkouluissa luovutaan kahdeksan aamuista.

Kahdeksalta alkavat kouluaamut ovat haitallisia murrosikäisille. Ne voivat jopa heikentää suomalaisten osaamista. Tutkimuksissa on osoitettu, että huono uni liittyy heikkoon koulumenestykseen. Opetusministeriön työryhmä huomautti opetussuunnitelman uudistamisen alla vuonna 2015, että teini-ikäisten koulupäivän ei tulisi alkaa ennen aamuyhdeksää.

– Koulupäivän aikataulutuksen tulee lähteä oppimiseen liittyvistä tarpeista, ei koulun ulkopuolisista vaatimuksista. Koulupäivän ei tulisi alkaa liian aikaisin aamulla, asiantuntijat korostivat Tulevaisuuden peruskoulu -julkaisussa.

Peruskoulun opetussuunnitelma uudistui viime vuonna, koulujen lukujärjestykset eivät. Nyt Keravalla esitetään, että yläkouluissa luovutaan kahdeksan aamuista.

Kaupunginvaltuutettu Kirsi Kanerva-Porasen (vihr.) aloitteen allekirjoitti 30 valtuutettua eli kaupunginvaltuuston enemmistö.

– 30–45 minuutilla olisi jo iso merkitys, terveyshallintotiedettä opiskeleva Kanerva-Poranen sanoo.

Kouluterveyskyselyn mukaan moni nuori kärsii päänsärystä, lihaskivuista, ärtyneisyydestä ja kiukunpurkauksista. Oireet voivat johtua unihäiriöistä ja väsymyksestä. Unihäiriöt ovat tytöillä yleisempiä kuin pojilla.

Keravalla yli 22 prosenttia 8. ja 9. luokan tytöistä koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi 2013. Vireystilan heikkenemiseen voi liittyä yläkouluissa ja lukiossa vakavia ongelmia kuten suoriutumisvaikeuksia ja masennusta, Tuusulan kouluterveydenhoitaja Reetta Hokkanen kertoo.

Ministeriön työryhmä suositteli kahdeksan aamuista luopumista uuden OPSin alla."

Kouluaamujen myöhäistämistä ei ole pohdittu Keravalla, Järvenpäässä ja Tuusulassa. Syykin on selvä: oppilaiden ja opettajien vapaa-aika.

– Myöhäinen aloitus aamulla tarkoittaa useasti pitkää iltapäivää, joka on pois nuorten harrastuksista ja vapaa-ajan vieton mahdollisuuksista, Tuusulan opetuspäällikkö Markus Torvinen perustelee.

Tulos: kouluissa muuttui miltei kaikki muu, paitsi työajat."

Yläkoululaisten työaika on 30 tuntia viikossa. Keskimäärin päivät ovat siis kuusituntisia. Ne alkavat usein kahdeksalta. Lukujärjestyksiin vaikuttaa moni seikka: valinnaisaineet, uskonnon opetus, luokkatiojen koko ja saatavuus, julkisen liikenteen aikataulut. Nuorten luonnollista unirytmiä niissä ei huomioida, unitutkija Markku Partinen moittii. Hormonitoiminta tekee nuorista iltavirkkuja ja aamutorkkuja. Unen tarve ei silti vähene.

Koulupäivän aloituksen lykkäämistä on kokeiltu maailmalla. Tulokset ovat ristiriitaisia, lasten unihäiriöihin perehtynyt psykologian tohtori Erkki Kronholm Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo.

– On saatu sekä myönteisiä että ei hyötyä -tuloksia, Kronholm sanoo.

Huonon unen ja heikon koulumenestyksen välistä yhteyttä on syytä tutkia lisää, Kronholm sanoo. Hormonit eivät yksin valvota nuoria.

– Vuorokausirytmin siirtyminen voi ruokkia entisestään elektronisten laitteiden kanssa touhuamista myöhään illalla, Kronholm sanoo.

Siksi koulupäivän myöhäistämiseen liittyy myös ongelmia.

– Jos aamulla ylösnousuaika siirtyy myöhemmäksi, se ei saisi merkitä nukkumaanmenoajan vastaavaa myöhästymistä, Kronholm huomauttaa.

– Kiireinen elämänrytmikin voi aiheuttaa unihäiriöitä, kouluterveydenhoitaja Reetta Hokkanen muistuttaa.

Perheiltä ei tule paljon palautetta aikaisista kouluaamuista.

– Osa nuorista on enempi iltapäivän ihmisiä, kuten aikuisistakin, mutta melkoisen hyvin tämä malli toimii, Järvenpään perusopetusjohtaja Arja Korhonen sanoo.

– Suurin osa koulujen henkilökunnasta toivoo työpäivän aloittamista noin kello 8, Keravan kasvatuksen ja opetuksen suunnittelija Kirsi Viitaila sanoo.

Hormonitoiminta tekee nuorista iltavirkkuja."

Unihäiriöiden tutkija ei kuitenkaan tyrmää kahdeksan aamuista luopumista yläkouluissa.

– Ehkä asiaa voitaisiin kokeilla esimerkiksi Keravalla jonkin aikaa ja tehdä vasta sitten lopullinen päätös, THL:n tutkija Erkki Kronholm sanoo.

Osa kouluista olisi valmis kokeiluun.

– Puoli yhdeksän aloitus olisi hyvä kompromissi, järvenpääläisestä yläkoulusta kerrotaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tästä on kyse

Kahdeksaksi kouluun herääminen on haitallista murrosikäiselle, sanoo unitutkija Markku Partinen.

Uni-valverytmi siirtyy pari tuntia myöhemmäksi murrosiässä hormonien vaikutuksesta. Nuori tarvitsee silti 8 tunnin yöunet.

Tieteellisissä tutkimuksissa on havaittu, että unen pituus ja unihäiriöt liittyvät nuorten koulumenestykseen.

Suomen Pisa-tulokset ovat laskeneet vuodesta 2006.

Opetusministeriön työryhmä ehdotti 2015, että teini-ikäisten kahdeksan aamuista luovutaan.

Niin ei käynyt. Peruskoulun opetussuunnitelma uudistui 2016, lukujärjestykset eivät.

Written by:

Marianna Simo

Ota yhteyttä