90 000 työtöntä jaetaan kahteen kastiin? – Pelko jäytää pitkäaikaistyötöntä

Marita Mäkelä oli ennen työttömyyttään 20 vuotta saman työnantajan palveluksessa. Hän ehdottaa, että yrityksissä olisi kiintiö yli 50-vuotiaille. Mäkelän mielestä kiintiö olisi paljon parempi idea kuin työttömyysturvan sitominen aktivointitoimintaan.

Tiina Örn

MUUTOS Tutkijaryhmän laatima ehdotus herättää kysymyksiä.

Viikko sitten julkaistu professori Heikki Hiilamon työryhmän esitys herättää vilkasta keskustelua. Esitys sisältää merkittäviä muutoksia niille työttömille, jotka ovat pudonneet pois ansiosidonnaiselta.

Esityksen mukaan työttömyyskorvaus jaettaisiin passiivituloon ja korkeampaan osallistumistuloon. Osallistumistuloa saisivat vain aktivointitoimintaan osallistuvat työttömät. Sopivan toiminnan työtön etsisi yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa.

Miten taataan velvoitteen tasapuolisuus eri puolilla Suomea?"

Kolme vuotta työttömänä ollut vantaalainen Marita Mäkelä ei tyrmää esitystä kokonaan.

– Nuorten kohdalla ihan hyvä ajatus. Nuorille kaikki muutaman kuukaudenkin toiminta antaa arvokasta kokemusta.

Aktivointitoiminta olisi esimerkiksi kouluttautumista, järjestötyötä, tietyin rajoituksin omaishoitajana toimimista tai pienimuotoista muuta työtä.

Itsensä ikäisille Mäkelä ei näe esityksessä juuri mitään hyvää. Hänellä on takanaan 20 vuotta työtä saman työnantajan palveluksessa. Aktivointi kuulostaa hänen mielestään pakolta.

– Pelkään, että esityksen mukainen malli tarkoittaisi taas uutta huolta ja kamppailua toimeentulosta. Monilla ikäisilläni on kotona vielä teini tai teinejä ja vastaamme myös heistä. Koulukirjat ja muut maksavat paljon, pohtii 16-vuotiaan lapsensa kanssa kaksin asuva Mäkelä.

Yksi esityksen laatineen työryhmän jäsenistä on THL:n tutkimusprofessori Pasi Moisio. Esityksen lähtökohtana on Moision mukaan se, että kaikki pitkäaikaistyöttömät ovat osallistumistulolla.

– Passiivituelle joutumisen on tarkoitus olla vasta viimeinen keino ja vähän käytössä. Vasta jos sosiaalityöntekijän kanssa ei päästä mihinkään yhteisymmärrykseen tai asiakas niin itse haluaa, kuvaa Moisio.

Miten sosiaalityöntekijöiden aika riittää?"

Uusi malli herättää paljon kysymyksiä. Mäkelä luettelee:

– Miten vakuutus? Kuka vastaa, jos aktivointitoiminnan aikana sattuu jotain? Miten varmistetaan, ettei työttömiä käytetä palkatun työntekijän korvaajana?

Mäkelä pohtii myös, miten taataan velvoitteen tasapuolisuus. Moisio vastaa, että osallistumisen vaatimus on sama eri puolilla Suomea, mutta sen sisältö on jokaisen asiakkaan kanssa yksiköllisesti sovittu.

Näkeekö Moisio, että mallilla on annettavaa myös Mäkelälle ja muille yli 50-vuotiaille?

– Moni pitkään työttömänä ollut on monin tavoin jo nyt osallisena yhteisönsä toimintaan, mutta heillekin malli voi antaa aivan uusia polkuja esimerkiksi koulutukseen tai yritystoiminnan opetteluun nykyiseen verrattuna.

Lopuksi Mäkelä heittää ilmaan vielä yhden kysymyksen: Miten sosiaalityöntekijöiden aika riittää työttömien aktivointitoimien suunnitteluun, kun heillä on jo nyt kädet täynnä töitä? Malli koskisi noin 90 000 työtöntä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tutkijaryhmä ehdottaa:

Osallistumistulon piiriin päätyisivät yli 25-vuotiaat työttömät, jotka ovat saaneet työttömyystukia yli 500 päivän ajalta.

Alle 25-vuotiaille raja olisi 200 päivää. Lisäksi kohderyhmään voisi kuulua työttömiä, joiden työmarkkinatuki on lakkautettu.

Aktivointitoimiin osallistuvan osallistumistulo olisi nykyisen työmarkkinatuki eli keskimäärin 697 euroa kuukaudessa (brutto).

Passiivitulo olisi sama kuin toimeentulotuen perusosa eli yksin asuvalla nyt 485,50 euroa kuukaudessa.

Esitys luovutettiin työministerille keskiviikkona 8. helmikuuta.

Esitys liittyy suunnitelmiin osallistavasta sosiaaliturvasta, joka on yksi hallituksen kärkihankkeissa.

Written by:

Tiina Örn

Ota yhteyttä

Lisää aiheesta

Työttömyystilanne parani reippaasti – pienen kaupungin kokoinen väkimäärä sai töitäEi se mahdotonta ole: Nämä keinot auttoivat työttömän pois kortistostaKaru luku pitkäaikaistyöttömien määrästä – jo enemmän kuin 90-luvun alussa