Poliisi ja vartijat syynäävät nuoria yhä enemmän – ammattikouluun menevät muita useammin kohteena

Armi Suojanen

Yhä useampi pääkaupunkiseudulla asuva nuori on joutunut tekemisiin poliisin ja vartijoiden kanssa, vaikka nuorten rikos- tai häiriökäyttäytyminen ei itsessään ole kasvanut.

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan noin 40 prosenttia 15–16-vuotiaista nuorista on kohdannut arjessaan poliisin, vartijoita tai järjestyksenvalvojia. Puuttumistilanteet ovat liittyneet usein nuorten vapaa-ajan viettoon, alkoholinjuomiseen tai rikosepäilyihin.

Nuoria on muun muassa patistettu poistumaan julkisesta tilasta tai heidän laukkujaan ja vaatteita on tutkittu, tai nuoria on otettu kiinni.

Valtiotieteen maisteri Elsa Saarikkomäen väitöstutkimuksen mukaan nuoriin kohdistuvan kontrolli on lisääntynyt muun muassa siksi, että vartijat ja järjestyksenvalvojat ovat saaneet yhä näkyvämmän roolin yhteiskunnassa.

Saarikkomäen mukaan nuoret luottavat enemmän poliisiin kuin vartijoihin. Vartijoiden koetaan toimivan usein epäystävällisesti ja vain häätävän nuoria kauppakeskuksista.

Saarikkomäen mukaan kohtaamiseen on syytä kiinnittää huomiota, jotta luottamus ja arvostus olisi molemminpuolista.

– Yksityisen turvallisuusalan kasvu on keskeinen muutos, johon ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Olisikin tärkeää panostaa vartijoiden koulutukseen, jotta heillä olisi paremmat edellytykset toimia nuorten kanssa, Saarikkomäki sanoo.

– Nuoret toivoivat poliisin ja vartijoiden olevan ystävällisiä, oikeudenmukaisia ja jopa empaattisia. Lisäksi nuoret arvostivat rauhallisuutta ja sitä että heitä kuunneltiin. Liian kovat otteet ja aggressiivisuus heikensivät luottamusta.

Nuorilla on väitöstyön mukaan myös hyviä kohtaamisia sekä poliisien että yksityisen turvallisuusalan toimijoiden kanssa.

– Nuoret kokivat, että poliiseilta ja vartijoilta saa tarvittaessa apua. Myös alaikäisten alkoholinkäyttöön puuttuminen sai ymmärrystä, kunhan se oli perusteltua, tutkija toteaa.

Saarikkomäen mukaan poliisin ja vartijoiden harjoittama kontrolli ei kohdistu kaikkiin nuoriin tasaisesti. Ammattikouluun menevät nuoret olivat muita useammin kohteina, kun tutkimuksessa poistettiin eri taustatekijöiden merkitys.

Aineistona Saarikkomäki käytti yhdeksäsluokkalaisille tehtyä koko Suomen kattavaa nuorisorikollisuuskyselyä sekä Helsingissä kerättyä ryhmähaastatteluaineistoa. Haastatteluihin osallistui 14–17-vuotiaita nuoria pääkaupunkiseudulta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Written by:

Ota yhteyttä